Huimat maisemat! Kukkukalliolla ihaillaan Lohjanjärveä ja muistellaan pommin räjähdyksiä – Ylös on olemassa myös loivempi reitti

Luukas Kujala, 9, tuli maanantaina viettämään toiseksi viimeistä kesälomapäivää Kukkukalliolle. Seuranaan hänellä oli Arto Tolonen. Kujala ihaili jokaiseen suuntaan avautuvia maisemia ja sanoi, että raikas ilma tekee hyvää. ”Isäni oli töissä tuolla Kalkkipetterillä kauan sitten.” Aapo Siippainen

Aapo Siippainen

Kukkukallio on vaikeasti löydettävä, mutta upea näköalapaikka Lohjan Virkkalassa.

Kukkukalliolle kulkee kaksi reittiä. Jyrkkä kalliopolku ja toinen hieman loivempi. Kummallekaan ei tekisi mieli mennä vesisateen jälkeen.

Muutamien minuuttien kipuaminen palkitaan, koska perillä odottavat komeat maisemat yli Lohjanjärven ja Kalkkipetterin. Kukkukallion laella on betonirakennelmia, jotka liittyvät purettuun radiomastoon.

–Sementtiset möhkäleet Kukkumäellä ovat muistona IVO:n 1960-luvulla sinne rakentamasta mastosta ja pienestä rakennuksesta. Masto toimi, kuten arvata saattaa, oikeana ukkosenjohdattimena, muistelee virkkalalainen Tom Vinberg

Kukkukalliolla on sotaisa historia. Vuonna 1941 kallion päällä oli ilmatorjuntatykki. Lohjan kotiseutututkimuksen ystävien sihteeri Esa Koskinen on kuullut, että tykkejä olisi ollut paikalla jo Suomen sisällissodan aikana.

–Vuonna 1918 lohjalaiset punaiset veivät tykkejä Kukkumäen laelle, tarkoituksena ampua Hangosta saapuvia saksalaisia. Miehet joutuivat kuitenkin raivosta itkien raahaamaan tykit alas, sillä punaiset vetäytyivät suoraan Nummelaan, Koskinen kertoo.

Eniten varmaa tietoa on jatkosodan aikana toimineesta ilmatorjuntajaostosta.

Pentti Eertamo kirjoitti Länsi-Uusimaassa Kukkukallion historiasta syyskuussa 2012.

–Vuosi 1941 antoi Kukkukallion laelle uuden ilmeen, kun sinne välirauhan aikana louhitut kaksi noin 30 metrin etäisyydellä toisistaan olevat syvennykset otettiin käyttöön. Niihin kumpaankin sijoitettiin Ruotsista hankitut Boforsin 40 mm:n ilmatorjuntatykit, joiden kerrotaan olleen kalkkitehtaan rahoittamat. Tykit olivat paikoillaan kesästä 1941 seuraavaan kevääseen, ja niiden tehtävänä oli lähinnä suojata tärkeää kalkki- ja sementtitehdasta vihollisen ilmapommituksilta.

Esa Koskinen on kirjoittanut historiikin Virkkalassa toimineen ilmatorjuntajaoston toiminnasta. Sen mukaan jaosto ampui sodan aikana 407 ammusta.

–Kukkumäellä olonsa aikana tykkijaos sai aikaiseksi yhden pienehkön vaurion viholliskoneeseen, Koskinen sanoo.

Kittfallissa asuva lohjalainen Kurt Askolin muistaa hyvin Kukkukalliolta kuuluneen sodan pauhun.

Vuonna 1941 hän työskenteli 13-vuotiaana sementtitehtaalla juoksupoikana. Yksi hänen tehtävistään oli valvoa tehtaan puhelinta, jolla hälytettiin lähestyvistä viholliskoneista.

–Jatkosodan aikana hälytyksiä oli noin kerran kuukaudessa. Kyllä Kukkumäellä ihmisiä kuoli. Tykistö ja pommit kuulostivat oikein pahoilta. Väittävät, että tykillä olisi saatu ammuttua yksi kone alas.

Askolin sanoo, että monet tiesivät alueella toimineesta tykistä, mutta siitä ei puhuttu, ettei tieto leviä venäläisille.

–Tykki haluttiin pitää salassa. Itse en käynyt koskaan sodan aikana tykin luona. Olen käynyt paikalla vasta muutamia vuosia sitten. Kallio ei ole ollut herkkupaikka sotilaille.

Tykistön jättämät syvänteet elävät nyt omaa elämäänsä kallion laella. Niihin on kasvanut kosteikko, jonka vehreys on harmaan kallion keskellä satumaista.

–Kuopissa olevissa lammikoissa asustaa harvinainen vesiliskolaji, Koskinen kertoo.

Kaivokselta levinneen kalkkipölyn ansiosta kalliolla on monia harvinaisia kasveja.

–Kallioniityt ovat hyvin reheviä, kertoo Lohjan ympäristöpäällikkö Risto Murto

–Harvinaisista jäkälistä alueella tavataan ryynihyytelöjäkälää ja sammalista muun muassa höyhensammalta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.