Pysäyttävä luku: Yliopistojen opettajista ja tutkijoista 70 prosenttia työskentelee määräaikaisena – Mistä oikein on kyse?

Määräaikaiset työsuhteet ovat yliopistoissa tavallisia. Olli Herranen/Arkisto

Minna Harmaala

Julkisalojen koulutettujen neuvottelujärjestö Juko ry vaatii, että yliopistot vakinaistavat määräaikaisia opettajiaan ennen kuin palkkaavat uusia. Yliopistot lisäävät tänä syksynä aloituspaikkojaan tuhansilla, ja Jukon tulkinnan mukaan tämä tarkoittaa myös opettajien lisätarvetta.

Syy vakinaistamisvaatimuksiin on, että yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilöstöstä 70 prosenttia työskentelee määräaikaisessa työsuhteessa. Luku on peräisin Sivistystyönantajat Sivista ry:n tilastoista, ja se on pysynyt kutakuinkin samana viime vuodet.

Osa määräaikaisista työsuhteista selittyy tohtorikoulutettavilla. Ilman heitäkin niiden osuus on suuri, Sivistan tilastojulkaisun mukaan 60 prosenttia.

Jukon yliopistosektorin neuvottelupäällikkö Katja Aho huomauttaa eron muihin palkansaajiin olevan poikkeuksellisen suuri. Tilastokeskuksen tilaston mukaan kaikista palkansaajista työskenteli määräaikaisina viime vuonna 16 prosenttia.

Sivistan neuvottelujohtaja Anne Somer ei pidä vertailua muihin aloihin järkevänä.

– Yliopistojen toiminnan luonne on ratkaiseva tekijä. Määräaikaisten työsopimusten osuus yliopistoissa ei varmaankaan koskaan ole samalla tasolla muiden alojen kanssa. Yliopistoissa on esimerkiksi työsuhteessa ihan perustutkinto-opiskelijoita sekä jatko-opiskelijoita ja vakinaistamispolulla (tenure track) olevia, jotka muodostavat suuren osan yliopistojen määräaikaisuuksista.

Pöydällemme tulevissa tapauksissa määräaikaisuus on usein kestänyt jopa kymmeniä vuosia.

Neuvottelupäällikkö Katja Aho, Juko

Lisäksi osa määräaikaisuuksien selitystä on hänen mukaansa se, että tutkimusta tehdään usein erillisrahoitetuissa projekteissa. Erillinen projekti tai työkokonaisuus on laillinen peruste määräaikaisuudelle.

– Toisaalta esimerkiksi määräaikaisuuksien osuus professoreilla on 16 prosenttia ja yliopiston lehtoreilla 20 prosenttia, mikä vastaa palkansaajien keskimääräistä määräaikaisuuksien osuutta, Somer sanoo.

Jukon Katja Aho myöntää, että yliopistoissa on tilanteita, joissa määräaikaisuuksia tarvitaan.

– Meidän pöydällemme tulevissa tapauksissa määräaikaisuus on usein kestänyt jopa kymmeniä vuosia. Silloin työnantajan on aika vaikea perustella, että työvoiman tarve olisi tilapäinen, Aho kuitenkin näkee.

Eniten määräaikaisuuksia on Sivistan viimevuotisen tilastojulkaisun mukaan vaativuustasojen 1–4 töissä, missä lähes kaikilla (98 prosentilla) on määräaikainen työsuhde.

Kuitenkin vielä tasoilla 5–7 määräaikaisuuksia on saman julkaisun mukaan yli 60 prosenttia.

Vaativuustason määrittelee työnantaja. Alan työehtosopimuksessa kuitenkin suositellaan, että tohtorikoulutettavien ensimmäisen työsuhteen vaativuustaso olisi 2 ja että se työn edetessä nousisi parilla pykälällä.

Katja Ahon mukaan opetus- ja tutkimushenkilöstö tekee tyypillisesti töitä myös hyvin lyhyissä pätkissä. Tämä hankaloittaa yksityiselämän suunnittelua, kuten perheen perustamista tai asuntolainan saamista. Yliopistolaiset ovat Ahon mukaan tottuneet tilanteeseen niin, että eivät useinkaan perää oikeuksiaan.

– Usein meihin otetaan yhteyttä vasta, kun työt loppuvat. Toivoisimme, että voisimme puuttua tilanteeseen, kun työsuhde on vielä voimassa, Aho kertoo.

Somerin mukaan määräaikaisuuksista on keskusteltu neuvotteluosapuolten välillä.

– Asiasta on laadittu yhteistyössä syksyllä 2019 ohjeistus yliopistoille yhteistyössä ja koulutettu sekä luottamusmiehiä että yliopistojen edustajia.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.