Kysely: Vastuullisuus on yrityksille tärkeää, mutta arvot siirtyvät huonosti käytännön sopimuksiin – "Monissa yrityksissä on vaikea ymmärtää oman toiminnan ja ihmisoikeuksien välisiä linkkejä"

Erityisesti asiakkailta tuleva paine on saanut yritykset miettimään ihmisoikeusvastuita.

Esimerkiksi vaateteollisuuden vastuullisuudesta on viime vuosina puhuttu paljon. Tara McLees/Arkisto

Minna Harmaala

Suomalaisyritykset pitävät ihmisoikeusvastuuta tärkeänä omalle liiketoiminnalleen. Vastuullisuutta pitää tärkeänä kauppakamarien tuoreen kyselyn mukaan yli 80 prosenttia yrityksistä, Helsingin seudulla peräti 90 prosenttia.

Paine tulee asiakkailta: neljännes yrityksistä kertoi asiakkaiden tiedustelleen aiheesta. Kuitenkin myös omistajat ja työntekijät ovat kyselyn mukaan kyselleet sosiaalisen ja ihmisoikeusvastuun perään.

– Asiakkailta päin tuleva paine vastuullisesta toiminnasta on se, minkä erityisesti uskon vaikuttavan yritysten toimintaan. Myös yhä useampi työntekijä perää sosiaalista vastuuta työnantajaltaan, sanoo Keskuskauppakamarin vastuullisuusasiantuntija Eero Yrjö-Koskinen tiedotteessa.

Vastuullisuuden tärkeys näyttää kuitenkin jäävän yrityksissä juhlapuhetasolle.

Kaksi kolmasosaa koko maan vastaajista ei ollut tehnyt toiminnastaan ihmisoikeuksien arviointeja ja yli puolella ei ole käytössään sosiaaliseen vastuuseen liittyviä sitoumuksia, standardeja tai järjestelmiä.

Eero Yrjö-Koskinen pitää tuloksia silti rohkaisevina.

– Yritykset ovat tunnistaneet ja tunnustaneet sosiaalisen- ja ihmisoikeusvastuun tärkeyden. Kovin moni ei ole vielä kuitenkaan ryhtynyt toimeen. Voisi sanoa näin, että halua ja ymmärrystä on mutta ei vielä välineitä toimia, Yrjö-Koskinen sanoo tiedotteessa.

Helsingin seudun kauppakamarin johtaja Markku Lahtinen arvioi, että vastuullisuussopimusehdot ovat suurissa yrityksissä arkipäivää, mutta pk-yritysten välisissä sopimuksissa vielä varsin harvinaisia. Kyselyyn vastanneet yritykset katsovat, että sosiaalisen ja ihmisoikeusvastuun haasteeksi nousee usein resursointi. Helsingin seudun yrityksistä lähes 60 prosenttia arvioi, että ajanpuute on suurin haaste sosiaalisen vastuullisuuden johtamisessa. 


– Monissa yrityksissä on vaikea ymmärtää oman toiminnan ja ihmisoikeuksien välisiä linkkejä. Vain 20 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä mainitsee rahanpuutteen esteeksi. Pk-yrityksissä tarvitaankin lisää osaamista ja tietoa sosiaalisen ja ihmisoikeusvastuun johtamiseen, Lahtinen sanoo tiedotteessa.

Joulukuussa 2021 tulee voimaan EU:n niin sanottu whistleblowing-direktiivi. Sen mukaan kaikilla yli 50 henkilöä työllistävillä yrityksillä on oltava ilmoituskanava, jonka kautta työntekijät ja sidosryhmät voivat ilmoittaa luottamuksellisesti havaitsemistaan epäkohdista yrityksen toiminnassa.

Markkinoilla on ilmoituskanavan toteutukseen jo useita palveluita. Yksi näistä on Keskuskauppakamarin uusi Ilmoituskanava.

Keskuskauppakamari aloittaa loka-marraskuussa myös ihmisoikeuksia ja sosiaalista vastuuta koskevien koulutustilaisuuksien sarjan.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.