Kertakäyttöiset kasvomaskit ovat osoittautuneet ympäristöongelmaksi. Maailmanlaajuisesti maskeja kulutetaan viikoittain jo biljoonia, ja valitettavan suuri osa niistä päätyy luontoon.
Toistaiseksi kertakäyttöiset kasvomaskit on valmistettu materiaaleista, jotka eivät maadu lainkaan tai ne maatuvat hitaasti.
Suomen ympäristökeskuksen tutkija Tiina Karppisen tiedossa ei ole vielä edes arviota siitä, kuinka paljon kertakäyttöisiä maskeja kulutetaan Suomessa.
Selvää kuitenkin on, että määrä on huomattava, ja se kasvaa koko ajan.
Tutkijan mukaan kertakäyttöiset kasvomaskit ovat kuitenkin tässä ajassa välttämättömyys, jota ei ole syytä suitsia ympäristön hyväksi.
– Kasvomaskien osalta on nyt mentävä terveys edellä. Ne eivät ole turhake, kuten vaikkapa muovipillit tai take away-kupit, joiden käytöstä voidaan luopua suhteellisen helposti, Karppinen sanoo.
Ympäristökeskus ei ota kantaa siihen, millaisia maskeja kansalaisten tulisi käyttää. Sen sijaan se kannustaa jokaista huolehtimaan siitä, että maski päätyy oikeaoppisesti poltettavaksi sekajätteenä.
Se edellyttää sitä, että asiaan kiinnitetään nykyistä enemmän huomiota. Esimerkiksi ulkona avoimet ja liian täydet roska-astiat ovat osoittautuneet ongelmallisiksi, koska linnut ja muut luonnon eläimet pääsevät levittämään käytettyjä kasvomaskeja ympäriinsä.
– Toisaalta on tartuntariskin vuoksi myös tärkeää, että ihmiset laittavat maskin roskiin eivätkä kanna niitä käsissään pitkiä aikoja, Tiina Karppinen puntaroi.
Hän toivoo, että viimeistään koronapandemian myötä julkisilla paikoilla olevia roska-astioita tarkastellaan Suomessakin uusin silmin.
– Kertakäyttöiset kasvomaskit ovat kevyitä, joten tuuli levittää niitä helposti vielä kauemmas, jolloin ne voivat päätyä myös vesistöihin. Suosittelen laittamaan käytetyn maskin vanhaan muovipussiin ja roskiin vasta sitten, kun on kunnollinen roska-astia saatavilla, Karppinen neuvoo.
– Jos maskit hävitetään oikein, niiden haitallinen ympäristövaikutus on selvästi vähäisempi.