Vuoden YK:n ystävä Eeva Furman: "Murros on mahdollinen – ihmiskunnalla on toivoa"

Eeva Furmanin sauna Degerössä on päivälleen saman ikäinen kuin hän itse. Furman syntyi 2.5.1960 ja samana päivänä hänen isänsä sai uuden saunan avaimet käteensä. Kai Jauhiainen

Kai Jauhiainen

Ympäristöasiantuntija Eeva Furman herättelee työkseen päättäjiä, yrityksiä ja tavallisia kansalaisia tositoimiin kestävän kehityksen puolesta. Pikkunäpertely ei riitä – tarvitaan todellinen murros. Mikään tuomiopäivän profeetta hän ei kuitenkaan ole.

– Suomessa asiat ovat usein "joko tai". Ei se niin mustavalkoista ole. Ei maapallo ole katoamassa eikä ihmiskunta kuolemassa pois. Kyse on siitä millaista elämää on tulevaisuudessa mahdollista elää.

Kestävän kehityksen saralla tapahtuu toki edistysaskeleita, mutta yleistilanne on huono.

– Uskon kuitenkin, että murros on mahdollinen. Uskon ihmisiin. Ihmisillä on toivoa.

Kukaan vain ei tiedä mihin asti.

- Tieteessä puhutaan paljon pisteistä, joiden jälkeen ei ole paluuta takaisin. Tällaisia voivat olla massiiviset metsäpalot, ikiroudan sulaminen valtavine kasvihuonekaasuryöppyineen tai tuhoisien virusten tai hyönteisten panepidemiat. Kukaan ei tiedä milloin näin käy..

Maailma v. 2060 – hieman kärventynyt, mutta toipumisen merkkejä.

Eeva Furman

Eeva Furman on valittu Vuoden YK:n ystäväksi. Valinnan teki YK:n ystävät-verkoston johtotiimi. Tunnustus luovutetaan maanantaina Finlandia-talon liepeillä ulkona.

– Olin tippua tuolilta kun minulle soitettiin asiasta pari viikkoa sitten. Lämmittää toki se, että työ mitä olen tehnyt koetaan tärkeäksi.

Inkoon Degerö kuului Porkkalan vuokra-alueeseen. Vuonna 1959 valtio myi sieltä edullisesti tontteja ja Furmanin vanhemmat olivat valppaina. Paikan sauna on päivälleen saman ikäinen kuin Eeva Furman.

– Isä sai saunan avaimet 2.5.1960. Samana päivänä minä synnyin.

Tänä vuonna Furman on ollut poikkeuksellisen paljon kakkoskodissaan Degerössä, sillä kokoukset hoidetaan pääosin etänä.

Kun tuhotaan metsiä, uudet lajit joutuvat kosketuksiin.

Eeva Furman

– Tämä on minulle rakas paikka.

Eeva Furman asui lapsuutensa Helsingissä ja nuoruutensa Kauniaisissa. Ylioppilaskirjoitusten jälkeen hän lähti opiskelemaan eläintiedettä ja pro gradu-työ pureutui meribiologiaan.

Jatko-opintoihin Eeva Furman lähti Walesiin merentutkimuslaboratorioon. Siellä oli väkeä joka puolelta maailmaa. Furman oppi, että ihminen on osa luontoa, luonnossa kaikki vaikuttaa kaikkeen ja globalisaation myötä maailmakin on verkostoitunut.

– Kun me Suomessa ostamme tuotteita, vahingoittavat ne usein luontoa muualla maailmassa. Ei auta jos me täällä Suomessa vain turvaamme oman maamme luontoa.

Eeva Furman oli yksi 15:sta asiantuntijasta, jotka valittiin laatimaan YK:lle raportti kestävän kehityksen nykytilasta. Raportti luovutettiin vuonna 2019.

– Me päädyimme siihen, että tarvitaan murros kuudessa asiassa. Ne ovat ruokaketjut, energiapalvelut, kaupungistuminen, hyvinvointi, talous ja luonnonjärjestelmät.

Tämä ei onnistu ilman kaikkien mukanaoloa.

– Hallinnon, liike-elämän, ihmisten sekä tieteen ja teknologian tulee toimia yhdessä samaan suuntaan koko maailman laajuisesti.

Ihmiskunnan on kohdattava haasteet.

– Silloin murrokset voidaan toteuttaa hallitusti siten, että välttämättömistä toimenpiteistä kärsiviä ihmisiä voidaan tukea elämässä eteenpäin.

Hallitsematon romahdus taas vie kaaokseen. Nykyinen koronaepidemia on siitä varoitusmerkki.

– Kun ei kunnioiteta luonnon ekosysteemejä ja tuhotaan esimerkiksi metsiä, häiriintyy niiden sisäinen säätely ja eläimet joutuvat uudella tavalla kosketuksiin toistensa kanssa. Se lisää virusten leviämisen ja lopulta ihmiseen siirtymisen todennäköisyyttä.

Millaisena Furman näkee maailman vuonna 2060?

– Hieman kärventynyt se on, mutta toipumisen merkkejä on näkyvissä.

Ympäristöasiaa

Monessa mukana

Eeva Furman on professori ja Suomen ympäristökeskuksen ympäristöpolitiikkakeskuksen johtaja. Hän toimii myös Suomen kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin puheenjohtajana.

Furman asuu Helsingissä, mutta hänellä on kakkoskoti Inkoon Degerössä.

Furmanin puoliso ekologi ja tieteen akateemikkö Ilkka Hanski kuoli vuonna 2016. Heillä on kolme lasta, joista yksi asuu Oxfordissa ja kaksi Helsingissä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.