Uudellemaalle myönnettiin syksyllä alkavalle metsästyskaudelle viime vuotta enemmän hirven valkohäntäpeuran ja kuusipeuran pyyntilupia.
Hirvitilanne vaihtelee maakunnan eri osissa. Valkohäntäpeurakannan hoidon tavoitteena on leikata kantaa Uudenmaan kaikilla hirvitalousalueilla.
Suomen riistakeskus on myöntänyt Uudellemaalle ensi syksyksi 1999 hirven ja 14 019 valkohäntäpeuran pyyntilupaa.
Hirvenpyyntilupien määrä kasvoi viime vuodesta noin kuusi prosenttia ja valkohäntäpeuralupien määrä 29 prosenttia. Kuusipeuran pyyntilupia myönnettiin 331 kappaletta eli noin 42 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
Valkohäntäpeuran kannanhoidolle asetettiin keväällä 2021 hirvitalousalueittaiset tiheystavoitteet. Uudenmaan kaikilla hirvitalousalueilla tavoitellaan kannan pienentämistä.
Suurin leikkaustarve on läntisellä Uudellamaalla. Kanta-arvioon peilaten kannan leikkaaminen vaatii saalismäärän voimakasta lisäämistä niillä alueilla, joilla peuroja esiintyy runsaasti.
Viime kaudella kaadettiin 12 109 yksilöä. Uudenmaan peurakanta painottuu vahvasti läntiselle Uudellemaalle, jonne myös valtaosa pyyntiluvista on myönnetty.
Yhdellä hirvieläimen pyyntiluvalla saa pääsääntöisesti kaataa yhden aikuisen eläimen tai kaksi vasaa.
Uudenmaan viidestä hirvitalousalueesta kolmella on saavutettu Uudenmaan alueellisen riistaneuvoston asettama hirvitiheystavoite. Yhdellä hirvitalousalueella kanta on tavoitetta hieman harvempi ja yhdellä selvästi tavoitetta tiheämpi.
Uudellamaalla yhteenlaskettu hirvikannan tavoitekoko on noin 3 700 hirveä. Tavoitteen toteutumista seurataan Luonnonvarakeskuksen kanta-arviolla, jonka mukaan Uudellamaalla oli viime talvena noin 4 000 hirveä.