Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mehustaminen on hyvä keino hyödyntää iso omenasato – Pusulantien mehuasemalla töitä tekevät yhdessä isoäiti ja lapsenlapsi

Pusulantien mehuasemalla, Lohjan ja Pusulan rajalla asiakkaan omenat muuntuvat ripeässä tahdissa mehuksi.

Työparina tottunein elkein toimivat tilan emäntä Seija Taivainen ja tämän lapsenlapsi Masi Taivainen.

Masi häärii puristimen ääressä, Seija vuoroin nostelee uusia omenalaatikoita hihnalle, ohjaa letkusta tulevaa mehua kanistereihin ja kantaa täyttyneitä kanistereita asiakkaalle. Alkukesän kuivuudesta huolimatta, omenia on saatu paikoin runsaastikin.

– Yllättävän paljonkin on tullut mehua, niistä mitä ollaan tehty, Seija Taivainen kertoo.

Kesäomenat, kuten valkeakuulaat, ovat jo kypsiä, kaneliomenat kypsymäisillään.

Loppukesästä saadut sateet voivat parantaa erityisesti syysomenien satoa. Huippuvuotta kaudesta ei kuitenkaan povata. Niitäkin on koettu.

Tässä mehussa ei ole muuta kuin sitä omaa itteensä.”

– Joskus kesät ovat sellaisia, ettei muuta ehdi tehdäkään. Mutta maanantait pidän aina vapaana, Seija Taivainen kertoo.

Erityisesti kaneliomenasta syntyy makeaa mehua. Eri lajikkeita voidaan myös sekoittaa keskenään.

Mehustukseen sopivat omenat, joissa ei ole mätiä tai homeisia kohtia. Maahan pudonneet omenat sopivat mehustukseen hyvin, eivätkä pienet pintaviat haittaa. Omenoiden huuhtelu ennen mehustamista on kuitenkin suositeltavaa.

Kymmenestä kilosta omenoita saadaan noin viidestä seitsemään litraa mehua. Asemalla puristetaan vähintään 20 kilon annokset.

Mehuasemalla työ alkaa omenoiden punnitsemisella, minkä jälkeen ne siirtyvät hihnalla murskaimeen. Kun mehu on eroteltu omenan jäämistä, se siirtyy pumpun avulla tuoremehuna suoraan kanistereihin tai pastörointilaitteeseen. Pastöroinnin jälkeen mehu säilyy hyvänä vuodenkin ajan.

Omenoiden jäämät tulevat tilalle hyötykäyttöön, kompostin kautta tilan lannoitteeksi.

Iso osa Taivaisten työstä kuluu myös koneiden jynssäämiseen. Tähän kuluu kaksikolta aamuisin tunti, iltaisin kaksikin.

Nykyisin tilan pellot ovat vuokralla, mutta mehuasema jatkaa yhä toimintaansa yli 20 vuoden jälkeenkin.

– Täällä on tullut auteltua ihan pikkupojasta asti, Masi Taivainen kertoo.

Myös sama uskollinen puristuskone on palvellut mehuasemalla jo sen alusta alkaen.

– Saksalaista hyvää laatua, Seija Taivainen kehaisee.

Monet asiakkaat luottavatkin mehustamon palveluihin vuodesta toiseen. Toisaalta uusiakin sukupolvia on ilmestynyt asiakaskuntaan.

– Nythän on luomu ja kaikki tällaiset asiat pop. Tässä mehussa ei ole muuta kuin sitä omaa itteensä. Ihmiset osaavat tätä arvostaa, Seija Taivainen kertoo.

Emilia Rinne saapui mehuasemalle kolmen ison omenalaatikollisen kanssa. Syntyjään karkkilalainen, mutta sittemmin Vihtiin asettunut Rinne asioi mehuasemalla ensimmäistä kertaa. Vaikka mehuasemia olisi löytynyt lähempääkin, ajatus synnyinkulmille Karkkilaan ajamisesta viehätti lomapäivänä.

– Veri vetää aina Karkkilaan. Ja kun katsoin sijaintia, oli helppo tajuta, missä tämä paikka oli.

Oman pihan neljän omenapuuta antoivat Rinteen perheelle tänä kesänä ennätyssadon.

Mehuasemalla Rinne tilasi omenoistaan tuoremehun. Puolison aikeissa on valmistaa osasta mehua myös siideriä, mikä onkin perheessä uusi aluevaltaus.

– Hän pisti minut eilen hakemaan samppanjahiivaa ja jotain sokeria, Emilia Rinne naurahtaa.

Noin parinkymmenen minuutin odottelun jälkeen, Rinne saa kantaa autoonsa noin neljäkymmentä litraa tuoreomenamehua.

Monta omenaa jäi vielä kotipihan puihinkin odottamaan keräämistään.

– Voi olla, että tulen uudestaankin.