Elävien luovuttajien munuaisensiirroissa ennätys koronasta huolimatta – Siirrettä odottaa noin 450 potilasta

Kuvituskuva leikkaussalista. Arkisto/Jaakko Avikainen

Sirpa Repo

Tänä vuonna munuaisia on siirretty eläviltä luovuttajilta ennätysmäärä. Jo tähän mennessä siirtoja on tehty enemmän kuin koskaan aikaisemmin kokonaisen vuoden aikana.

Myös vuonna 2020, niitä tehtiin edeltävää vuotta useampia.

Husin elinsiirto- ja maksakirurgian yksikön ylilääkäri Arno Nordin kertoo, että tänä vuonna eläviä munuaisenluovuttajia on ollut jo 36. Koko vuonna 2020 heitä on 31.

Edellinen ennätysvuosi oli 2018, jolloin heitä oli 32. Se oli yli kaksinkertainen määrä esimerkiksi vuosiin 2014 ja 2015 verrattuna.

Yhteensä Suomessa on tehty yli 600 elävän luovuttajan munuaisensiirtoa. 

– Elävän luovuttajan munuaisensiirto on paras vaikean munuaisten vajaatoiminnan hoitovaihtoehto, koska se parantaa eliniän ennustetta, elämänlaatua, ja säästää merkittävästi yhteiskunnan kustannuksia verrattuna dialyysihoitoon, selvittää tiedotteessa osastonylilääkäri Ilkka Helanterä Husin elinsiirto- ja maksakirurgian yksiköstä.

Hän sanoo, että munuaisenluovutus on terveelle vapaaehtoiselle turvallinen toimenpide.

– Luovuttaja on lain mukaan elinikäisesti erikoissairaanhoidon seurannassa, jatkaa Helanterä.

Ennen kevättä 2019 vanhan kudoslain mukaan vain ”lähiomainen tai muu läheinen” sai luovuttaa munuaisen. Käytännössä tämä tarkoitti puolisoa tai ensimmäisen asteen sukulaista kuten sisarusta, vanhempaa tai lasta.

Uusi kudoslaki ei enää rajoita luovuttajien suhdetta vastaanottajaan. Hän voi siis olla esimerkiksi ystävä tai jopa anonyymi.

Ensimmäinen ja tähän asti ainoa munuaisensiirto anonyymiltä elävältä luovuttajalta tehtiin Husissa viime vuonna. Anonyymissa luovutuksessa henkilö luovuttaa munuaisen tuntemattoman henkilön hyväksi.

Husin tiedotteessa kerrotaan, että lakimuutoksen myötä Suomi osallistuu pohjoismaisen yhteistyöelimen Scandia Transplant Kidney Exchange Program STEP -munuaisenvaihtojärjestelmään. Siinä elävän luovuttajan munuaista voidaan etsiä sellaisille potilaille, joille oma läheinen ei sovi luovuttajaksi, ja joille on usein vaikea löytää sopivaa munuaissiirrettä.

Kuvituskuva dialyysihoidosta. Arkisto/Jukka Gröndahl

Suurimmassa osassa munuaisensiirroista luovuttaja on kuitenkin kuollut.

– Lasten elinsiirroissa luovuttaja on yleensä aivokuollut aikuinen. Munuaissiirroissa luovuttajana voi myös toimia toinen vanhemmista tai muu lähiomainen. Tänä vuonna tehdään noin kymmenen munuaisensiirtoa elävältä luovuttajalta lapsipotilaalle, kertoo osastonylilääkäri  Timo Jahnukainen Uudesta lastensairaalasta.

Kuolleelta luovuttajalta saadaan useimmiten siirteeksi kaksi munuaista, mutta elävältä luonnollisesti vain yksi.

Kuolleita luovuttajia on kuluvana vuonna ollut tähän mennessä 86. Tänäkin vuonna lähes kaikilta on saatu kaksi munuaista, koska siirtoja on voitu tehdä yhteensä 200.

Munuaisensiirtoja on tehty vuodesta 1964 lähtien. Niiden ennuste on erittäin hyvä. Seurannassa on potilaita, jotka ovat saaneet elinsiirron 1970-luvulla. Pisimpään toiminut munuaissiirre on toiminut jo yli 50 vuotta.

Munuaissiirrettä odottaa noin 450 potilasta. Vuodesta riippuen se voi olla jopa lähes kaksinkertainen määrä siirteisiin verrattuna. Useita potilaita kuoleekin yhä vuosittain siirtoa odottaessaan, koska sopivaa munuaista ei ole saatavilla.

Kaikki elinsiirrot Suomessa on keskitetty Husiin.

Aiemmin elinten luovuttamiseen tarvittiin lupa omaiselta, ellei vainajalla ollut elinluovutuskorttia. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan nyt oletetaan, että elinsiirtoon sopiva vainaja on suostunut elintensä luovutukseen, ellei hänen tiedetä sitä elinaikanaan kieltäneen.

Ennen kuin elinsiirtoon ryhdytään, lääkärin pitää mahdollisuuksien mukaan selvittää, mikä oli vainajan tahto. Jos vainajalla ei ole esimerkiksi elinluovutuskorttia, kysytään tietoja vainajan mielipiteestä hänen omaisiltaan. Jos varmuutta ei saada käytettävissä olevassa ajassa, elinsiirto voidaan ministeriön mukaan silti tehdä.

Munuais- ja maksaliiton teettämän gallupkyselyn mukaan vain 31 prosenttia suomalaisista tuntee läheisensä elinluovutustahdon.

Elinluovutustahdon voi ilmaista paperisella elinluovutuskortilla, elinluovutuskortti-sovelluksella, kirjaamalla tiedon Omakantaan tai kertomalla sen läheisilleen.

 Elinsiirtoviikkoa vietetään tänä vuonna 4.–9. lokakuuta.  

Elinsiirto

Munuainen

Vuonna 2018 tehtiin 108 kuolleen luovuttajan ja 32 elävän luovuttajan munuaisensiirtoa. Yhteensä siirteen sai 238 henkilöä.

Vuonna 2019 tehtiin 141 kuolleen luovuttajan ja 25 elävän luovuttajan munuaisensiirtoa. Yhteensä siirteen sai 293 henkilöä.

Vuonna 2020 tehtiin 121 kuolleen luovuttajan ja 31 elävän luovuttajan munuaisensiirtoa. Yhteensä siirteen sai 263 henkilöä.

Kuluvana vuonna 5. lokakuuta mennessä on tehty 86 kuolleen luovuttajan ja 36 elävän luovuttajan munuaisensiirtoa. Yhteensä siirteen on saanut 200 henkilöä.

Kommentoi

Mainos: Länsi-Uusimaa

Monipuoliset digisisällöt koko kotiin

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut