Tuhannet suomalaiset voivat sairastua pitkäkestoiseen koronaan pelkästään tämän viikon tartuntaluvuista, arvioi perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.).
Tutkimusten perusteella noin 10–30 prosenttia koronan sairastaneista aikuisista saa pitkäaikaisia oireita, lapsista 1–2 prosenttia. Tällä viikolla koronatartuntoja todetaan noin 40 000.
– Noin 300 lasta pahimmillaan tai jopa minimissään 150 lasta saattaisi sairastua tällä tautiviikolla pitkäkestoiseen koronaan. Toivon, että olemme väärässä näiden lukujen kanssa. Mutta jos olemme oikeassa, on kysyttävä vakavasti suomalaisilta, olemmeko valmiita tähän. Olemmeko valmiita kantamaan vastuun, Kiuru sanoi perjantaisessa sosiaali- ja terveysministeriön (STM) tiedotustilaisuudessa, jossa esiteltiin long covidia tutkineen asiantuntijaryhmän löydöksiä.
– Olemme nyt synnyttämässä uutta kansansairautta. Puhutaan myös kansantaloudellisesti suuresta ongelmasta, Kiuru sanoi.
Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan long covidia sairastaa maailmassa jo 100 miljoonaa ihmistä ja luku kasvaa nopeasti, kertoi asiantuntijaryhmän puheenjohtaja Risto O. Roine.
Roineen mukaan asiantuntijaryhmä perusti työnsä jatkuvaan systemaattiseen tiedonhakuun, joka tuotti 10 000 osumaa. Niin sanotusta long covidista on tehty noin 4 000 vertaisarvioitua tutkimusta.
Suomessa menetetään pitkäkestoisen koronan vuoksi yli 15 000 laatupainotettua elinvuotta, asiantuntijaryhmä arvioi. Kyse on mallinnuksesta, joka koskee vuoden 2021 loppuun mennessä sairastuneita.
– Akuutti covid aiheuttaa vain noin puolet laatupainotettujen elinvuosien menetyksestä, Risto O. Roine sanoi.
Taudin esiintyvyys vaihtelee tutkimusten välillä riippuen siitä, millaisia potilaita niissä on tarkasteltu.
– Etenkin sairaalassa tehohoidetuista potilaista yli 90 prosentilla oireet jatkuvat yli puoli vuotta, myös Suomessa.
Kotihoidolla pärjänneilläkin long covidia on tutkimuksissa ollut jopa joka toisella.
– Toistaiseksi ei ole mitään syytä epäillä, että long covidia esiintyisi omikronilla muita variantteja vähemmän, Roine sanoi.
Lasten long covidin esiintyvyys 1–2 prosenttia on vielä hieman epävarma arvio, kertoi lastentautiopin ja kokeellisen immunologian professori Mika Rämet Rokotustutkimuskeskuksesta. Arviointia vaikeuttaa hänen mukaansa se, että lasten long covidille ei ole selkeää määritelmää ja se, että tutkimusta lasten sairaudesta on vielä vähän.
– Lasten ja nuorten osalta on huojentavaa, että esiintyvyys on huomattavasti pienempi kuin aikuisilla ja myös toipumisennuste näyttää olevan parempi.
Rämetin mukaan on myös huojentavaa, että mitä laadukkaampi ja suurempi tutkimus, sitä pienemmältä esiintyvyys näyttää.
Syy pitkäkestoisen koronataudin taustalla alkavat Risto Roineen mukaan nyt olla tiedossa.
Virus tuhoaa kudoksia sekä itse että ylimitoitetun immuunivasteen kautta. Elimistön omia vasta-aineita todetaan Roineen mukaan yli puolella long covid -potilaista.
Virus tarttuu myös hermosoluihin ja hermoston tukikudoksiin, mistä joista jälkimmäinen Roineen mukaan todennäköisesti selittää pääosan aivoperäisistä oireista.
Virus myös hakeutuu verisuonten seinämiin, joita immuunivaste vaurioittaa aiheuttaen verihyytymiä ja sekä kudosten hapenpuutetta. Nämä on Roineen mukaan osoitettu useassa elinjärjestelmässä, myös keuhkoissa ja sydämessä.
Tyypillisiä long covidin oireita ovat uupumus, heikkous, haju- ja makuaistin häiriöt, hengenahdistus, rintakipu, nopealyöntisyys, huonovointisuus rasituksen jälkeen, kognitiiviset häiriöt, ahdistuneisuus tai masennus. Kognitiivisia oireita ovat muun muassa keskittymishäiriöt.
Oireet on Risto Roineen mukaan lueteltu suunnilleen yleisyysjärjestyksessä.
– Meta-analyysien perusteella tiedämme paljon näiden oireiden esiintymistä. Noin joka toisella potilaalla esiintyy uupumusta ja heikkoutta.
Oireet voivat ilmaantua heti infektion alussa tai vasta viiveellä. Ne myös aaltoilevat.
Pitkäkestoinen koronatauti lisää myös alzheimerin taudin ja muiden aivorappeumasairauksien riskiä.
Osalla potilaista koronaoireet ovat kestäneet jo pari vuotta.
– Emme vielä tiedä varmasti, miten tästä sairaudesta parannutaan. Yksittäisten potilaiden kohdalla kuitenkin näemme ilahduttavaa kohentumista, Risto O. Roine sanoi.
Toistaiseksi pitkäkestoiseen koronaan ei ole parantavaa hoitoa, vaan hoito on oireenmukaista. Hoidon tulee Roineen mukaan olla moniammatillista ja omaehtoinen kuntoutus on tärkeää.
Olennaista on Roineen mukaan se, että rasitusta lisätään vähitellen. Liiallinen rasituksen lisääminen johtaa potilaiden kertoman mukaan pitkäkestoiseen oireiden pahenemiseen.
– Rokote vähentää sairastumisriskiä ja voi tilapäisesti parantaa vointia.
Kiurun mukaan ongelmana on myös, että moni long covid -potilas ei saa tarvitsemaansa hoitoa, koska heillä ei ole todennettua koronatartuntaa.
– Kiistatta tehokkain keino ehkäistä long covidia on otta rokotus, Mika Rämet sanoi.
Päivitetty 7.1.2021 kello 12.24: Lisätty tarkennuksia, mm. mihin perustuu arvio 15 000 elinvuoden menetyksestä, mikä selittää aivoperäisiä oireita ja millaisia kognitiiviset oireet ovat.
