Yhdeksän kymmenestä aikuisesta syö täysjyväviljavalmisteita. Silti suurin osa saa kuitua suositeltua vähemmän. Ruokavaliomme tärkeimmät täysjyväviljat ovat ruis ja kaura. Ne kattavat noin 80 prosenttia täysjyvän saannista, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) uudesta tutkimuksesta.
Sen mukaan miehet saavat ruokavaliostaan keskimäärin 63 grammaa ja naiset 47 grammaa täysjyvää päivässä. Energian kokonaissaantiin suhteutettuna miesten ja naisten täysjyvän saanti oli tutkimuksen mukaan yhtä suurta.
Täysjyvän saannille ei ole määritelty grammamääräistä suositusta. Esimerkiksi yhdessä ruisleipäviipaleessa on noin 14 grammaa täysjyvää. Keskikokoisesta kaurapuuroannoksesta saa noin 34 grammaa täysjyvää.
Riittävä täysjyvän saanti ruokavaliossa pienentää tiedotteen mukaan riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verisuonisairauksiin sekä paksu- ja peräsuolen syöpiin. Riittävä määrä täysjyvää ravinnossa tukee myös painonhallintaa.
– Täysjyväviljavalmisteet ovat tärkeitä ruokavaliossa, koska ne turvaavat osaltaan kuidun saantia. Noin 70 prosenttia aikuisista saa kuitua suositeltua vähemmän, kertoo tiedotteessa erikoistutkija Niina Kaartinen.
Hän muistuttaa, että täysjyväviljavalmisteista saa myös folaattia eli B9-vitamiinia, rautaa ja kasviproteiinia.
Tutkimuksen mukaan vanhemmat ikäryhmät syövät enemmän täysjyvää kuin nuoremmat ikäryhmät. Eniten täysjyvää syötiin Pohjois-Savossa.
Tutkimuksessa ei sen sijaan havaittu eroa koulutusryhmien välillä.
Erityisasiantuntija Heli Reinivuon mukaan ikäryhmien väliset erot viittaavat siihen, että eri sukupolvien käyttämät elintarvikkeet poikkeavat toisistaan. Sen vuoksi on tärkeää, että myynnissä on paljon erilaisia täysjyväpitoisia tuotteita.
Perinteiseen suomalaiseen ruokavalioon kuuluvat elintarvikkeet, kuten ruisleivät, puurot ja sekaleivät ovat täysjyvän tärkeimpiä lähteitä. Ne kattavat yli 80 prosenttia täysjyvän saannista. Muiden elintarvikkeiden, kuten pastan ja riisin, merkitys on vähäisempi.
THL:n tutkimuksen mukaan useimmilla aikuisilla on syytä lisätä täysjyväviljan kulutustaan. Tämä koskee erityisesti aikuisten nuorempia ikäryhmiä ja Etelä-Suomen alueella asuvia. Tämä onnistuu, kun vaihtaa valkoisesta, puhdistetusta viljasta valmistetut tuotteet täysjyvää sisältäviin viljatuotteisiin.
Täysjyväpitoiset elintarvikkeet ovat myös tärkeä kasviproteiinin lähde. Tällä on tutkimuksen mukaan merkitystä siirryttäessä yhä kasvipainotteisempiin ruokavalioihin. Nykyarvion mukaan yli puolet kasviproteiinista on peräisin viljoista.
Tiedotteessa todetaan, että täysjyvän saantia voidaan lisätä kaikilla aikuisilla elintarviketeollisuuden tuotekehityksen ja joukkoruokailun avulla. Tämä vaikuttaa erityisesti heihin, joilla leipä ja puuro eivät kuulu arjen ruokavalioon.
– Kotimaisista täysjyväviljoista valmistetut aterialisäkkeet sekä aamiaisvilja- ja välipalavalmisteet ovat tuotteita, joista tarvitaan lisää terveellisiä ja ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja, sanoo tiedotteen mukaan tutkija Rilla Tammi.
THL julkaisee ensimmäistä kertaa valtakunnallisesti edustavia tietoja aikuisten täysjyvän kokonaissaannista. Tiedot perustuvat FinRavinto 2017 -tutkimukseen, jossa selvitettiin Suomessa asuvien 18–74-vuotiaiden ruoankulutusta.
Tuore tutkimus: kauran ja rukiin kuidut jarruttavat lihomista ja maksakin kiittää
Ruisleipä edelleen kuluttajan mielessä terveellisin viljatuote – katso kuinka kaurapuuro sijoittuu