Viime vuonna elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinnat nousivat Suomessa 1,7 prosenttia. Erilaisten ongelmien, raaka-aineiden ja energian hinnan nousu alkavat vasta nyt näkyä täydellä painollaan tukkuhinnoissa ja lopulta kuluttajahinnoissa, sanoo Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja.
Jo viime vuonna alkanut tukkupuolen hintojen kehitys vaikuttaa hänen mukaansa tänä vuonna koko painollaan kuluttajahintoihin. Hintapaineet pysyvät sen vuoksi kovina sekä tuontitavaroissa että kotimaassa valmistetuissa tuotteissa.
Kaupan liiton laatiman suhdanne-ennusteen mukaan viime tammi–marraskuussa esimerkiksi elintarvikkeiden tukkuhinnat nousivat noin 2,5 prosenttia ja energian noin 30,9.
Kurjenoja ei lähde arvioimaan, kuinka paljon ruoan hinta nousee tänä vuonna. Hänen mukaansa monet seikat johtavat kuitenkin samaan suuntaan eli siihen, että kuluttajahintoihin on nousupaineita.
Hän mainitsee muun muassa raaka-aineiden hintojen nousun, tuotteiden saatavuusongelmat, lannoitteiden ja kuljetuskustannusten hinnan nousut, konttiongelmat. Näiden kaikkien vaikutus alkaa näkyä nyt kuluvan vuoden alkupuoliskolla.
– Jos energian hinta halpenee, alkaa sen vaikutus näkyä loppuvuodesta.
Kurjenoja sanoo että ruoka on aika pitkälti kotimaista, mutta siinäkin vaikuttavat esimerkiksi lannoitteiden hinnan nousut ja satonäkymät. Energian hinnalla on iso merkitys myös ruoan hintaan.
– Kaikki näyttää nyt vaikuttavan samaan suuntaan eli kuluttajahintojen nousuun.
Vähittäiskauppa tarjoaa jatkossa Kaupan liiton ennusteen mukaan jatkossa työpaikkoja nykyistä vähemmän. Tämä johtuu siitä, että kansainvälinen ja kotimainen kilpailu tukku- ja vähittäiskaupassa on lisännyt tarvetta tehostaa toimintoja ja leikata kustannuksia. Sitä on tehty muun muassa digitalisaatiolla, toimintojen automatisoinnilla, logistiikan kehittämisellä, hankintaketjujen lyhentämisellä ja hankintayhteistyöllä.
Kurjenojan mukaan työpaikkojen vähentymisestä huolimatta kauppa on jatkossakin yrityssektorin ylivoimaisesti suurin työllistäjä.
Vuonna 2019 vähittäiskaupasta hävisi 9 000 työllistä ja vuonna 2020 noin 15 000. Työ vähentyi varsinkin erikoiskaupassa. Viime vuonna koronapandemia kuitenkin lisäsi työvoiman tarvetta. Työllisyys nousi päivittäistavara- ja erikoiskaupassa yhteensä 20 000:lla.
