Uudenmaan maakuntajohtaja Ossi Savolainen on sitä mieltä, että maakunnallisesti jaettavia EU-rahoja myönnetään epätasa-arvoisesti jopa siten, että Uuttamaata ja suuria kaupunkeja tietoisesti sorsitaan.
Kyseessä on jäsenvaltioille suunnattu raha, jota on myönnetty Suomelle vuoteen 2027 asti EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelman budjetista. Rahoituksen alueellisesta jaosta päättävät jäsenmaat itse, ja rahanjaon hoitaa Suomessa työ- ja elinkeinoministeriö. Rahoituksella pyritään tukemaan maakuntia konkreettisesti: sillä autetaan pk-yrityksiä, työllisyyttä, osaamisen kehittämistä ja asukkaiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia.
Uusimaa otti asiassa takkiinsa jo viime lokakuussa: tuolloin hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti myöntää Uudellemaalle alle 62 miljoonaa euroa, eli vain 5,2 euroa yhtä uusimaalaista kohti vuodessa. Lapissa vastaava summa on 148 euroa asukasta kohti.
Lisää kierroksia keskusteluun on noussut nyt, kun ministeri Mika Lintilä (kesk.) on nostamassa tehtävään Lapin maakuntajohtajan Mika Riipin.
– Luvattiin puolueeton selvitysmies, ja keskusta lyö siihen Lapin maakuntajohtajan. Aivan uskomatonta touhua. Sehän olisi sama asia, jos meikäläinen alkaisi siihen puolueettomaksi selvitysmieheksi maakuntajohtajana, Savolainen ärähtää.
– Jos tässä on joku Lapin maakuntajohtaja selvitysmiehenä, se ei tee asialle mitään muuta kuin haittaa. Se ei ole mikään puolueeton selvitysmies.
Savolaisella ei ole tiedossa, millaisella aikataululla päätöksiä tehdään. Hän kuitenkin lupaa ottaa kovat keinot käyttöön, mikäli esitetyt suunnitelmat toteutuvat.
– Jos tämä rahanjako menee näillä spekseillä eteenpäin, me jättäydymme sitten suosiolla pois sitä valmistelevasta työryhmästä, Savolainen uhkaa.
Maakuntajohtaja ei ole alkuunkaan tyytyväinen tapaan, jolla Suomessa on aikeissa jakaa EU:lta saatava maakunnallinen tukiraha. Rahaa koordinoi Suomessa erillinen rakennerahasto.
Myöntöperusteet ovat saaneet kritiikkiä jo aiemminkin: viime vuoden syksyllä epäiltiin, että keskusta ohjaa rahoitusta aluepoliittisesti ja tämän seurauksena suuret kaupungit ja Uusimaa kärsivät.
Kansanedustaja Eveliina Heinäluoma (sd.) ymmärtää sinänsä hyvin hallituksen ajatuksen asiassa. Ministeri Lintilän toimintaan hän ei halua ottaa kantaa.
– Koko maan näkökulma on tietenkin tärkeä, tässä on eletty sen verran kovia aikoja. Pohjois-Suomessa ja Itä-Suomessa on runsaasti rakenteellista työttömyyttä, ja sitä on perusteltua hoitaa maakunnallisella tukirahalla. Sitten on kuitenkin huomioitava, että pääkaupunkiseutu on kärsinyt koronakaudesta merkittävästi, erityisesti on ottanut siipeensä matkailu sekä palveluala. On huolehdittava siitä, että suuriin kaupunkeihinkin riittää jakovaraa, Heinäluoma sanoo.
Yhdeksi esimerkiksi hän ottaa Helsinki-Vantaan lentokentän tilanteen.
– Sinne on tehty paljon investointeja viime vuosina. Koronan jäljiltä matkustajaliikenne ei ole kuitenkaan vielä sitä tasoa kuin ennen pandemiakautta. Tähän siirtymäjaksoon tarvitaan myös taloudellista tukea, Heinäluoma huomauttaa.
Kansanedustaja jakaa maakuntajohtajan näkemyksen siinä, että rahanjakoon tulee ehdottomasti saada puolueeton selvitysmies.
– Se on kertakaikkiaan välttämätöntä tässä, Heinäluoma tähdentää.