Puheen tasolla hoitajia arvostetaan. Heitä kiitellään siitä, että he ovat joustaneet korona-aikana. Kun tulee palkanmaksun aika, sanotaan, että rahaa ei ole, ihmettelee Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) Superin pääluottamusmies Satu Kervinen.
Hoitajaliitot Tehy ja Super ovat jättäneet 40 000 hoitajaa koskevan lakkovaroituksen. Lakko on ilmoitettu alkavaksi 1. huhtikuuta ja päättyväksi kahden viikon päästä. Työ- ja elinkeinoministeriö voi siirtää tätä lakkoa lain mukaan yhden kerran.
Kervinen sanoo, että nyt on oikea aika korjata hoitajien palkkaus. Hän kertoo esimerkin. Husissa lähihoitaja saa alimmassa palkkaryhmässä palkkaa 2 245 euroa kuukaudessa.
– Varsinkin pääkaupunkiseudulla eläminen on kallista. Kun palkasta otetaan ensin verot pois ja asuminen on kallista, joutuvat monet tekemään vapaapäivinä keikkoja tai muuta työtä. Se rasittaa ja väsyttää.
Kervinen toteaa, että lisät korottavat palkkaa jonkun verran. Kaikki eivät kuitenkaan tee ilta- ja viikonlopputöitä. Pääluottamusmies sanookin, että peruspalkka on se, mihin heidän ansioitaan tulee verrata.
– Hoitajat tekevät merkityksellistä työtä ihmisten kanssa. Nappia paperikoneella painamalla voi kuitenkin saada parempaa palkkaa, pääluottamusmies kummeksuu.
Kervinen sanoo, että työpaikoilla on liian vähän hoitohenkilökuntaa. Hänen mukaansa työpaikoilla ei kestetä esimerkiksi hoitajan sairauslomaa tai muuta poissaoloa. Nykytilanteeseen verrattuna tarvitaan vahvempi miehitys.
– Tarvitaan sekä parempaa palkkaa että lisää henkilökuntaa. Jälkeenjääneen palkkauksen vuoksi alalta on hävinnyt työntekijöitä. Hoitajia ei enää riitä. Raha auttaisi siihen, että alalta ei enää siirryttäisi muihin töihin. Jos palkka olisi kilpailukykyinen, henkilökuntaa saataisiin.
Kervinen kertoo, että Husissa on muutettu lähihoitajan vakansseja sairaanhoitajan vakansseiksi. Kun sairaanhoitajia eläköityy, on Husissa suurempi pula sairaanhoitajista kuin lähihoitajista. Joissain paikoissa myös tehtäväkuvia on muutettu niin, että työhön vaaditaan sairaanhoitajan koulutus vaikka lähihoitajankin koulutuksella ne työt voisi hoitaa.
– Me olemme nyt tosissamme. Nyt on oikea aika korjata palkkojen jälkeenjääneisyys. Vaikka hoitoala on monelle kutsumustyötä, ei kutsumus elätä. Täytyy hoitajienkin syödä ja asunto tarvitaan.
Eräs hoitaja kirjoittaa Twitterissä, että palkka ei säädöittä riitä perusarjen pyörittämiseen. Toinen puolestaan toteaa, että esimiehet koittavat jatkaa peittoa leikkaamalla toisesta päästä.
– Vuokra maksettu.. huh! Kuukausittainen ahdistus voitettu 2vkoksi.. yhteishaku:mikäs se inssin palkka olikaan.., kirjoittaa hoitaja twiitissään.
Yksi arjen pyörittämisen vaikeudesta Twitterissä kirjoittanut hoitaja kertoo sähköpostilla, että sote-alalla on paljon henkilöitä, jotka tekevät päivätöitä. Tällöin peruspalkkaan ei tule lainkaan ns."haittalisiä". Muun muassa sen vuoksi useissa perheissä joudutaan hyvin paljon miettimään, miten perheen varat riittävät sekä laskuihin että perusarkeen kuten ruokaan ja vuokraan.
Hoitaja ei halua esiintyä tässä nimellään. Hän tietää, että heidän alallaan, myös hän muiden mukana, joudutaan joko tekemään ekstraa tai käymään keikkailemassa lisätöissä tai sopimaan ja siirtelemään laskujen eräpäiviä.
– Riippumatta siitä kumpaa vaihtoehtoa perheissä käytetään, se rasittaa perusarkea ja uuvuttaa. Määräänsä enempää ekstratöitä ei jaksa eikä ehdi tehdä. Jos niitä ei tee, kun yrittää huomioida oman jaksamisensa ja hyvinvointinsa, vie jatkuva laskujen säätäminen voimavaroja, hoitaja jatkaa.
Hän sanoo tietävänsä, että alalla on paljon henkilöitä, joiden palkka menee aina kokonaisuudessaan elämiseen ja arjen pyöritykseen.
– Myös meidän alallamme on yksinhuoltajaperheitä tai perheitä, joissa toinen aikuinen ei ole palkkatöissä syystä tai toisesta.
SuPer ja Tehy ovat kertoneet, että he hakevat tällä neuvottelukierroksella pidempiaikaista ratkaisua hoitajapulaan. Liitot nimittävät sitä pelastusohjelmaksi. Sillä nostettaisiin sote-henkilöstön palkkoja 3,6 prosenttia vuosittain viiden vuoden ajan tavanomaisten sopimuskorotusten lisäksi.
Kuntasektorin sopimuskausi päättyi helmikuun loppuun. Kunta-alan sote-sopimuksen piirissä oleva henkilöstö siirtyy ensi vuoden alusta hyvinvointialueille.
Työ- ja elinkeinoministeriö voi siirtää 1. huhtikuuta alkavaksi ilmoitettua lakkoa lain mukaan yhden kerran.