Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Sote-uudistuksen ICT-rahat kiven alla – varoja syötiin jo ensi vuodelta

Sote- ja pelastuspalveluiden siirto kunnilta Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle vuoden 2023 alussa on edelleen osin avoin kysymys.

Valmistelujohtaja Eliisa Anttila Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelta kertoo, että mikäli valtio ei myönnä riittävää rahoitusta hyvinvointialueen ICT-toiminnoille, joudutaan osaa sote-palveluista todennäköisesti pyörittämään nykyisten rakenteiden pohjalta.

Se tarkoittaisi, että järjestämisvastuu palveluista olisi hyvinvointialueella, mutta palveluiden siirto tehtäisiin vaiheittain.

– Tämä vaatisi nykyisen (sote-)lainsäädännön muutosta. Ministeriöiden ratkaistavana on lainsäädäntö, Anttila sanoo Etelä-Suomen Median lehdille.

Erikoiselta kuulostava pattitilanne johtuu siitä, että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelta puuttuu kymmeniä miljoonia euroja tärkeistä ICT-rahoista. Tämän vuoden osalta vaje on 38,5 miljoonaa.

Rahan puute on ollut tiedossa viime vuodesta asti, ja Anttilan mukaan sosiaali- ja terveysministeriön sekä valtiovarainministeriön kanssa on käyty jatkuvaa keskustelua vajeen paikkaamiseksi.

Vajetta on ollut muutamilla muillakin isoilla hyvinvointialueilla, kuten Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä.

Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) lupasi tammikuussa aluevaalitaistelun yhteydessä, että hyvinvointialueet saavat tarvitsemansa rahat valtion lisäbudjeteista.

Ensimmäinen lisäbudjetti annettiin 11. maaliskuuta. Anttilan mukaan Länsi-Uudenmaan lisärahoituksen osuudeksi esitettiin noin 22 miljoonaa.

Hyvinvointialueet ovat tiukassa valtion ohjauksessa, sillä niillä ei ole omia verotuloja, vaan kaikki raha tulee valtiolta.

Uutena uhkana on noussut esiin rahoitusvajeen repeäminen vuonna 2023.

VM:n lisätalousarviosta käy ilmi, että hyvinvointialueiden tämän vuoden rahoitusvajetta paikatakseen VM siirsi ensi vuodelle osoitettua muutosrahoitusta tälle vuodelle 96 miljoonaa euroa.

Valtaosan lisäbudjetista VM rahoitti lainalla. Lisärahaa meni muun muassa koronakuluihin, hyvinvointialueiden muutoskustannuksiin sekä aluevaltuustoihin nousseille puolueryhmille maksettaviin korvauksiin.