Suomalaisista 74 prosenttia katsoo, että Nato-jäsenyys parantaisi Suomen sotilaallista turvallisuutta, käy ilmi Elinkeinoelämän valtuuskunnan (Eva) Arvo- ja asennetutkimuksesta. Vain seitsemän prosenttia kyselyyn vastanneista katsoi jäsenyyden heikentävän sitä.
Käsitykset Naton kyvystä tuottaa Suomelle sotilaallista turvaa ovat tiedotteen mukaan muuttuneet dramaattisesti sitä, mitä ne olivat 15 vuotta sitten. Tuolloin Evan Arvo- ja asennetutkimuksessa kysyttiin viimeksi suomalaisten käsityksiä Nato-jäsenyyden vaikutuksista.
Vuonna 2007 suomalaisista 36 prosenttia uskoi jäsenyyden voivan kohentaa Suomen sotilaallista turvallisuutta ja 21 prosenttia näki Nato-jäsenyyden heikentävän sitä. Kasvua Nato-jäsenyyden myönteisiin turvallisuusvaikutuksiin uskovien osuudessa on kertynyt 38 prosenttiyksikköä.
– Kansalaismielipiteen suuri muutos kertoo, että suomalaiset ovat tulleet yllätetyiksi. Luulimme olevamme turvassa, eikä Nato-jäsenyyden tuottamien turvallisuushyötyjen aiemmin katsottu olevan liittoutumisesta koituvien rasitteiden ja riskien arvoisia. Ukrainan sota paljasti selkeän turvallisuusvajeen Suomessa, sanoo tiedotteessa Evan tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto.
Poikkeuksellisen suuri asennemuutos suomalaisilla on tapahtunut tiedotteen mukaan myös suhtautumisessa Yhdysvaltain rooliin maailmanpolitiikassa.
Nyt kolme neljästä on sitä mieltä, että ongelmistaan huolimatta Yhdysvallat on länsimaisten arvojen keskeinen puolustaja maailmassa ja Suomellekin tärkeä kumppani. Toista mieltä on vain kymmenesosa.
Yhdysvaltojen rooliin myönteisesti suhtautuvien osuus on kasvanut 36 prosenttiyksikköä kahden vuoden takaisesta.
Evan Arvo- ja asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984.
Evan kyselyyn vastasi 2 074 henkilöä 4.–15.3.2022. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä. Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan.