Sairaan- ja lähihoitajat haluavat enenevissä määrin poistaa omat ammattioikeutensa. Ammatinharjoittamisoikeuden tai ammattinimikkeen käyttöoikeuden poistamisen jälkeen henkilöllä ei ole oikeutta harjoittaa ammattiaan tai käyttää ammattinimikettään.
Tämä selviää Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran tiedotteesta.
– Tällä hetkellä hakemuksia on jonossa arviolta noin sata ja keskimääräinen käsittelyaika on noin kaksi kuukautta, kertoo sosiaali- ja terveydenhuolto-osaston johtaja Helena Mönttinen Valvirasta tiedotteessa.
Sairaanhoitaja voi pyytää ammattioikeutensa poistamista tai rajoittamista ja lähihoitaja ammattinimikkeensä poistamista lähettämällä vapaamuotoisen kirjallisen hakemuksen Valviran kirjaamoon postitse tai sähköpostitse.
Valvira tekee hakemuksen perusteella erillisen päätöksen. Päätöksestä tehdään merkintä ammattihenkilöiden keskusrekisteriin. Poistamispäätöksen jälkeen ammattihenkilön tietoja ei enää näy rekistereiden julkisessa tietopalvelussa JulkiTerhikissä ja JulkiSuosikissa.
Kuluvan vuoden aikana päätöksiä on tehty 55, kun vuonna 2021 niitä tehtiin 46.
Tällä hetkellä Valviran ammattihenkilörekisterissä on lähes 330 000 sairaanhoitajaa ja lähihoitajaa. Näistä laillistettuja sairaanhoitajia on noin 150 500, sosiaalihuollon nimikesuojattuja lähihoitajia noin 191 000 ja terveydenhuollon nimikesuojattuja lähihoitajia noin 199 000.
Lähihoitajat voivat rekisteröityä sekä sosiaalihuollon että terveydenhuollon ammattihenkilöiksi, ja rekisterissä olevalla henkilöllä voi olla useita rinnakkain voimassa olevia ammattioikeuksia.
Rekisterissä ei ole työssäolotietoa tai tietoa, millä ammattioikeudellaan rekisteröidyt toimivat tai toimivatko alalla lainkaan.
Terveydenhuollon tai sosiaalihuollon ammattihenkilö, jonka ammatinharjoittamisoikeus tai ammattinimikkeen käyttöoikeus on poistettu, voi myöhemmin hakea Valviralta oikeuden palauttamista.