Pirjo Kuortti on viihtynyt Enärannan viljelypalstalla jo yli kaksikymmentä vuotta.
21:s kesä Enärannan viljelypalstalaisena. Sellainen Pirjo Kuortilla on edessään.
Kun Vihdin 4H aikanaan ilmoitti Enäjärven rantamaisemiin perustettavasta viljelypalstasta, oli Kuortti ensimmäisten joukossa varaamassa omaa palstatilkkua. Hän oli juuri muuttanut omakotitalosta kerrostaloon ja kaipasi maata kuopsutettavakseen.
Siitä pitäen Kuortti on viihtynyt Enärannan palstoilla. Nykyään hän viljelee pienempää maa-alaa kuin vielä pari vuotta sitten – ihan vain siksi, että hänen nykyisessä asunnossaan ei ole juurikaan kylmäsäilytystilaa juureksille.
Kuortti kasvattaa sellaista, minkä itse syö tai muuten käyttää. Ruoan pöytään saaminen ei silti ole ainoa, mikä Kuorttia motivoi viljelemään.
– Tunnen itseni täällä tarmokkaaksi. Olo on kuin jumalalla: minä olen luonut tuon maan.
Kuortti sanoo viljelemisen olevan palkitsevaa.
– Kyllä niitä epäonnistumisiakin tulee. Lähes aina jokin kasvi epäonnistuu – ja toisesta taas tulee ruhtinaallinen sato.
– Peruna, tilli, papu ja sipuli ovat ne must, jotka on aina oltava. Muuten voin kokeilla kaikenlaista uuttakin.
Viime kesänä Kuortti kokeili okraa, mutta sato ei onnistunut. Tänä vuonna hän jätti okrat laittamatta.
Säällä on suuri rooli sadon onnistumisessa tai epäonnistumisessa.
– Pahin uhka jänisten lisäksi on liika märkyys, kun tämä on niin tiivistä savimaata.
Citykanit ja rusakot viihtyvät viljelypalstalla tekemässä tuhojaan. Vaikka sato säästyisi märkyydeltä ja kaneilta, saattavat myyrät pilata sen vielä loppukesästä. Eräänä vuonna kävivät fasaanit napsimassa Kuortin kaikista 120 pavuntaimesta ensimmäiset lehdet.
Kuortti toteaa, että viljelijänä joutuukin siis varautumaan yllätyksiin.
Tänä kesänä palstaviljelijöitä on kolmisenkymmentä ja mukaan mahtuu vielä. Huonoimpana vuonna viljelijöitä on Enärannassa ollut vain kuusi, parhaimpina vuosina neljäkymmentä.
Alkuun Vihdin 4H palstoitti maan, mutta yhdistys ei ole tehnyt sitä enää vuosiin. Nykyään kuka tahansa saa tulla viljelemään merkitsemällä alueen, jonka haluaa varata. Viljeleminen on toistaiseksi ollut maksutonta.
Vihdin kunta yleensä muokkauttaa maan syksyisin ja keväisin ja myös huolehtii vesipisteestä.
Ennen kuin vesipiste keväällä avataan kertoo Kuortti ottavansa tarvittaessa vettä järvestä. Kasvukauden aluksi hän käy palstalla joka päivä ja viettää siellä kerralla kolmisen tuntia.
– Sitten on pitkä väli, kun ei ole mitään kitkettävää, eikä mikään valmistu.
Satokausi alkaa esimerkiksi perunan kohdalla seitsemän-kahdeksan viikkoa istuttamisesta. Sadonkorjuun jälkeen tulee pitkä talvi – mutta silloinkaan viljelypalsta ei unohdu.
Kuortti hymyilee: – Talvella katselen kuvia palstalta ja suunnittelen, mitä seuraavana kesänä laitan ja kuinka paljon.