Pitkittyneen koronan diagnoosit ovat kasvaneet tämän vuoden aikana räjähdysmäisesti Suomessa, ilmenee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilastosta Perusterveydenhuollon avohoidon ICD-10-käyntisyyt. ICD-10 on Maailman terveysjärjestö WHO:n koodisto.
Pitkittynyttä koronaoireilua eli long covidia on tilastossa ainakin kahdella eri koodilla: U08 (aiemmin sairastettu COVID-19-virusinfektio) ja U09 (COVID-19-virusinfektion jälkitila).
Näiden kahden diagnoosien perusteella Suomessa on tänä vuonna hoidettu jo lähes 12 800:aa ihmistä, kun luku viime vuonna oli 2 800. Luku on siis noin 4,5-kertaistunut. Eniten potilaita on Uudellamaalla, runsaat 4 370.
– Nousu on totta. Se voi olla merkki monesta asiasta. Ensinnäkin lääkärit ja sairastuneet ovat voineet tulla enemmän tietoiseksi asiasta. Voi myös olla ihan aitoa syndrooman lisääntymistä, kun ihmiset sairastavat covidia enemmän kuin ennen, pohtii THL:n tutkimusprofessori Markus Perola.
– Tuntuu uskottavalta, että meillä voisi todellisuudessa olla muutamia kymmeniä tuhansia potilaita Suomessa. Ehkä jopa 50 000, kommentoi Kansallisen long covid -asiantuntijaryhmän puheenjohtaja, neurologian professori Risto O. Roine.
Kun ministeriön nimittämä asiantuntijaryhmä alkuvuodesta arvioi Suomen long covid -potilaiden määrän kymmeniksi tuhansiksi, osa lääkäreistä piti arviota roimana yliarviona.
– Näppituntumani on, että syndrooma on jonkin verran aliraportoitu, asiantuntijaryhmään kuuluva Perola kuitenkin sanoo.
Hän kertoo, että alustavien tutkimustietojen mukaan koronan sairastaneilla on akuutin sairauden jälkeenkin useammin sairauspoissaoloja kuin niillä, joilla ei ole koronadiagnoosia.
Vielä keväällä uskottiin, että omikronmuunnos aiheuttaisi vähemmän long covidia kuin aiemmat variantit. Tuoreiden tietojen perusteella tilanne on pikemminkin päinvastoin. Rokotuksistakaan ei ole ollut niin paljon suojaa kuin on toivottu.
– Britannian datan perusteella tiedetään, että omikron-variantit aiheuttavat 2–3 kertaa rokotetuilla vähintään yhtä paljon long covidia kuin delta, BA.2 jopa enemmän kuin delta. Britannian datassa on puolen miljoonan väestöotos, joka tehdään kerran kuukaudessa, Risto O. Roine kertoo.
Roine toteaa tutkimustiedon olevan vielä hieman ristiriitaista.
– Toive siitä, että rokotetuilla ja uusilla varianteilla long covid olisi vähentymään päin, osoittautui vääräksi, hän kuitenkin kommentoi.
Hän on hoitanut vastaanotollaan omikronista long covidin saaneita.
– Tapaukset, joita nyt tulee, ovat oirekuvaltaan hieman vaikeampia kuin aiemmin, hän arvioi.
Osa suomalaisista lääkäreistä pitää long covidia toiminnallisena häiriönä, joka paranee positiivisella ajattelulla. Tämä on Roineen mukaan virheellinen käsitys.
– Sairauden mekanismeista kertyy koko ajan tutkimustietoa. Oireet kyllä yleensä lievittyvät, mutta täydellinen paraneminen on toistaiseksi ollut harvinaista.
Sairaus ei ole parantunut myöskään helsinkiläisellä Minna Solantiellä, joka kertoi pitkittyneistä koronaoireistaan Etelä-Suomen Median lehdille maaliskuussa.
– Tilanne ei ole ikävä kyllä osaltani muuttunut juuri mihinkään suuntaan eli olen yhä työkyvytön, sairausajan tuet yhä hylätty, julkisen hoitotahon suhtautuminen menee vain huonompaan suuntaan, Solantie kertoo sähköpostitse.
Hänen oireisiinsa kuuluvat muun muassa invalidisoiva väsymys, sydänoireet, huimaus ja tutina. Lisäksi tulehdusarvot ja veren hyytymistekijät ovat koholla. Oireet pitävät Solantien yhä vaakatasossa suuren osan ajasta.
Ennen korona-aikaa Solantie työskenteli kirjanpitäjänä. Keväällä 2020 hän kuitenkin sairastui koronaan ja sen jälkeen long covidiin, joka on pitänyt hänet työkyvyttömänä jo pari vuotta.
Solantie kuulunee epäonniseen vähemmistöön, sillä vakava long covid on Markus Perolan mukaan tilastollisesti varsin harvinainen.
– Tutkimusten mukaan 80–90 prosenttia palaa töihin ainakin osa-aikaisesti. Ennuste näyttää olevan hyvä, mutta kun kyse on long covidista, emme oikeastaan vielä tiedä. Osa oireista voi joskus palatakin. Siitäkin on merkkejä, että jos tulee toinen infektio, long covid -oireet voivat tulla toiseen kertaan.
Markus Perola harmittelee, että Suomessa edelleen jopa osa lääkäreistä epäilee koko long covidin olemassaoloa.
– Haluaisin lopettaa keskustelun, onko tätä syndroomaa olemassa. Kyllä se on. Kysymys on vain se, mikä on sen yleisyys, oireiden vakavuus ja kesto. Nämä ovat vielä paljolti auki.
Perola uskoo, että menee vuosia ennen kuin oireyhtymä ja sen merkitys kansanterveydelle tunnetaan.
– Nyt se näyttää huolestuttavalta, mutta ei katastrofilta.
