Koronapandemian aikana alkanut vauvabuumi näyttää päättyneen, käy ilmi Tilastokeskuksen tammi–kesäkuussa 2022 syntyneiden ennakkotilastosta.
Vuonna 2021 syntyneiden lasten määrä nousi Suomessa. Lapsia syntyi lähes 50 000, mikä oli yli 3 000 lasta enemmän kuin vuonna 2020.
Kuluvan vuoden tammi–kesäkuussa syntyi 22 180 lasta. Lapsia syntyi 2 453 vähemmän kuin edellisen vuoden vastaavana ajankohtana.
Ennakkotilaston mukaan tammi–kesäkuussa syntyneiden määrä oli mittaushistorian alhaisin. Syntyneiden kuukausittainen aikasarja alkaa vuodesta 1900.
Syntyvyyttä tarkastellaan syntyvyysluvuilla, kuten kokonaishedelmällisyysluvulla, joka huomioi syntyneiden lasten määrän suhteessa synnytysikäisiin naisiin.
– Viimeisen kahdentoista kuukauden ajalta kokonaishedelmällisyysluvuksi kertyi 1,38, kun kalenterivuoden 2021 aikana luku oli 1,46, kertoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Joonas Toivola tiedotteessa.
– Kokonaishedelmällisyysluku oli alimmillaan vuonna 2019 (1,35), minkä jälkeen se on noussut kahtena peräkkäisenä vuotena. Alkuvuoden lukujen perusteella pari vuotta kestänyt syntyvyyden elpyminen ei kuitenkaan näytä enää jatkuvan, Toivola lisää.
Tammi kesäkuussa kuolleiden määrä oli 30 854, mikä on 3 166 henkeä enemmän kuin vuotta aiemmin.
– Alhaisen syntyvyyden ja korkean kuolleisuuden vuoksi syntyneiden ja kuolleiden erotusta kuvaava luonnollinen väestönlisäys oli myös ennätyksellisen matala. Syntyneitä oli tammi–kesäkuussa 8 674 vähemmän kuin kuolleita. Tätä ennen suurin syntyneiden ja kuolleiden erotus tammi–kesäkuussa oli vuonna 2020, jolloin syntyneitä oli 5 007 vähemmän kuin kuolleita, kertoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Johanna Lahtela tiedotteessa.
Ennakkotietojen mukaan Suomen väkiluku oli kesäkuun lopussa 5 552 550. Maamme väkiluku kasvoi tammi–kesäkuun aikana 4 309 hengellä. Väestönkasvua ylläpiti muuttovoitto ulkomailta, sillä maahanmuuttoja oli 11 414 enemmän kuin maastamuuttoja.