Liikenne: Virkamies peräänkuuluttaa maalaisjärjen käyttöä ja kysyy, onko sääntely todella ainoa vaihtoehto ongelman kitkemiseksi.
Liikenne- ja viestintäministeriön virkamies Konsta Arvelin myöntää, että on kuullut kenties jo liikaakin kysymyksiä siitä, miksi skuuteilla eli sähköpotkulaudoilla "saa" ajaa humalassa.
– Niillä saa ajaa kännissä yhtä paljon kuin kaikilla muillakin vehkeillä eli ei lainkaan. Skuuttien osalta tietysti ei ole yhtä suoraviivaista kieltoa kuin henkilöautojen suhteen. Uskon, että kaikki ihmiset ymmärtävät, ettei kännissä saa ajaa. Silti rattijuoppoja tulee 20 000 vuodessa, Arvelin huokaa.
Ministeriöön asiasta on otettu yhteyttä lukuisia kertoja.
– Painetta on tullut kunnolla ja vähän joka suunnalta. Kaikki sähköpotkulautaoperaattoritkin toivoisivat sitä, että sääntely olisi sellaista, että ajoneuvoon liittyisi selkeä promilleraja. Sitten mennään sääntelyyn ja sen toteuttamiseen, että miten se onnistuisi. Tähän asti se ei ole kunnolla onnistunut, Arvelin pohtii.
Hänen mukaansa hyvä kysymys on myöskin se, onko sääntely tosiaan ainoa mahdollinen vaihtoehto asian toteuttamiseksi.
Painetta on tullut kunnolla ja vähän joka suunnalta.
Konsta Arvelin
– Maalaisjärjen käyttö auttaisi ja se, että ihmiset tajuaisivat kunnolla, että millään tällaisella kulkupelillä ei lähdetä liikkeelle humalassa. Kokonaisuutta pitäisi ajatella sosiaalisten keinojen kautta kuin ensisijaisesti rankaisemalla.
Arvelin korostaa, ettei ministeriössä suhtauduta kielteisesti ajatukseen promillerajoista.
– Onko tavallisessa liikennevalvonnassa niin pienet resurssit, että se ei riitä tilanteen muuttamiseen? Pitäisikö tehdä jotain muutakin asialle kuin kriminalisoida? Sillä tavalla tilanne vähän harmittaakin, kun ei ole vielä osoitettu että kaikki käytössä olevat keinot ovat käytetty loppuun.
– Rikosoikeudelliset keinot ovat ihan vihoviimeinen konsti, muitakin tapoja pitää löytää ennen kuin aletaan rangaista ja sanktioida ihmisiä. Voisiko olla olemassa jotain lievempiä keinoja joita ottaisi tässä yhteydessä käyttöön? Sitä olisi syytä pohtia vakavasti, onko rangaistus juuri se tarkoituksenmukaisin keino ratkaista tilanne, Arvelin pohtii.
Liikenneturvan tutkimuspäällikkö Juha Valtonen sanoo, että tilastot eivät kerro ongelman laajuudesta koko totuutta.
– Sähköpotkulaudoilla tapahtuvat onnettomuudet ovat etupäässä yksittäisiä onnettomuuksia: ihminen kaatuu, eikä ole toista osapuolta eikä kutsuta poliisia tai pelastuslaitosta apuun. Tällaiset eivät tietysti rekisteröidy yhtään mihinkään.
Sairaalatilastot eivät ole Valtosen mukaan myöskään ajan tasalla.
– Ne tulevat käyttöön vasta kahden vuoden viiveellä. Ja kaikissa tilastoissa on se ongelma, että skuuteille ei ole omaa tunnusta kirjattuna, hän huomauttaa.
Yhtenä haasteena on sekin, että rattijuopumustilastot ovat oikeusministeriön alla, joka tarkoittaa sitä ettei liikenne- ja viestintäministeriö pysty suoraan valmistelemaan muutosta lakiin.
– Sitten on vielä se, että juridiikassa katsotaan että lainsäädännöllisesti tapahtuva sanktiointi tulisi olla viimekätinen toimenpide korjata asioita – ei ensisijainen toimenpide, Valtonen korostaa.