Suomen bruttokansantuote kääntyi syksyllä lievään laskuun, ja heikon talouskehityksen odotetaan jatkuvan talven ajan, arvioi valtiovarainministeriö 20. joulukuuta julkaisemassaan taloudellisessa katsauksessa. Ministeriö kertoo asiasta tiedotteessa.
Laaja-alainen hintojen nousu on leikannut kotitalouksien ostovoimaa, kun tulot eivät ole kasvaneet hintojen nousun tahdissa. Inflaatio kuitenkin hidastuu jo vuoden 2023 aikana, ja tulojen kasvu nopeutuu.
Vuonna 2024 talous toipuu mutta ei palaudu aiemmin ennakoidulle kasvu-uralleen Venäjän hyökkäyssodan vaikutusten johdosta.
Hintojen nousuun on kuitenkin odotettavissa helpotusta. Raaka-aineiden hintapiikki on jo ohitettu, ja koronan aiheuttamat maailmankaupan pullonkaulat helpottaneet. Sähkön hinta pysyy korkeana talven ajan, mutta siinäkin on odotettavissa laskua keväällä ja kesällä.
Vaikka sähkön hinta luultavasti nousee uudelleen vuoden päästä talvella, ovat Euroopan energiamarkkinat sopeutumassa uuteen tilanteeseen ja hintojen nousu jää tätä talvea selvästi maltillisemmaksi.
Vuonna 2023 energian ja monien tavaroiden hinnat laskevat selvästi, mutta hintataso jää lähtötasoa korkeammalle. Tulevina vuosina inflaatio on nopeampaa kuin mihin viime vuosina on totuttu. Vuonna 2023 kuluttajahinnat nousevat 4 prosenttia ja vuosina 2024–2025 vajaat 2 prosenttia.
– On vaikea nähdä polkua, joka ei johtaisi kasvun hidastumiseen Suomessa. Taantuman riski on ilmeinen, mutta taantumaakin suurempi riski on lukkiutuminen vanhoihin rakenteisiin ja siitä johtuva yhteiskunnan voimavarojen vajaakäyttö, sanoo ylijohtaja, osastopäällikkö Mikko Spolander tiedotteessa.
Vuonna 2023 työllisten määrä vähenee noin 12 000 hengellä ja työttömyysaste nousee 7,0 prosenttiin. Notkahduksesta huolimatta työllisyystilanne pysyy hyvänä ja työllisyys kasvaa jo vuonna 2024. Vuoteen 2025 mennessä työllisyysaste nousee 74,4 prosenttiin.
Ennusteessa oletetaan, että talouspakotteet ja sodan vaikutus pysyvät nykyisenkaltaisina. On kuitenkin mahdollista, että sodan uudet käänteet aiheuttavat merkittäviä ja nopeasti leviäviä vaikutuksia talouteen.
Tällöin talouskasvu ja työllisyys kehittyisivät arvioitua heikoimmin. Toisaalta sodan loppumisella ja jälleenrakentamisen käynnistymisellä olisi merkittäviä positiivisia vaikutuksia talouteen.
Hintojen ja korkojen nousu aiheuttaa suuren loven kotitalouksien talouteen. Kuluttajien luottamus talouteen on myös erittäin alhaisella tasolla.