Luonto: Koronarajoitusten erikoinen seuraus – rotat siirtyivät lähiöihin

Kalliossa asuva Tuomas Aivelo viritteli rottien seurannassa käytettyjä jälkilevyjä Dallapénpuistossa viikonloppuna. Aapo Siippainen

Lämmin talvi vähensi rottien kuolemia, mutta ravintolaroskisten sulketuminen siirsi niiden reviirejä. Nopeiten muutos näkyy Suomen tiheimmin asutuilla alueilla.

Aapo Siippainen

Ravintoloiden sulkeminen näyttää vähentäneen rottien määrää tiheästi asutuillla alueilla.

Normaalisti yhdellä umpinaisella pihalla voi olla jopa kaksi rotan pesää, joissa on yhteensä 10–50 rottaa.

– Esimerkiksi yhdellä pihalla on ollut Kalliossa 30–40 rotan yhteisö. Nyt siitä ei näy jälkeäkään, sanoo evoluutiobiologi ja rottatutkija Tuomas Aivelo Helsingin yliopistosta.

Rotat liikkuvat jätteiden seassa ja saavat ravintonsa sieltä. Kun ravintoloista ei jää nyt juurikaan ruokaa, rotat siirtyvät muun muassa kotitalouksien jäteastioiden lähelle.

– Kodeissa syntyy enemmän ruokajätettä. Rottia voi hyvinkin olla nyt enemmän lähiöiden kerrostaloalueilla. Mielellään kuulisin, minne uusille alueille rottia on ilmestynyt ja missä niitä ei taas ole.

Aivelo johtaa Helsingin kaupunkirottatutkimusta. Tukijat ovat aiemmin tänä vuonna kertoneet, että rottien määrä on kasvanut erityisen paljon muun muassa Helsingin Kannelmäessä, Roihuvuoressa ja Munkkivuoressa.

Olen kuullut rotantorjujilta, että koronan myötä tilauksia on tullut huomattavasti vähemmän. Taloihin ei uskalleta ottaa rotantorjuntaa.

Tutkija Tuomas Aivelo

Tutkija ei usko, että rottien määrä olisi Helsingissä kokonaisuudessaan vähentynyt merkittävästi.

– Rottia on joka tapauksessa enemmän kuin viime vuonna tähän aikaan. Lämmin talvi vähensi rottien kuolemia. Olen kuullut rotantorjujilta, että koronan myötä tilauksia on tullut huomattavasti vähemmän. Taloihin ei uskalleta ottaa rotantorjuntaa.

Milloin rotat palaavat tiheästi asutuille alueille?

– Jos ravintolat avautuvat kesällä, niin tilanne ennättää palautua tämän vuoden puolella.

Tuomas Aivelo seuraa rottien lisäksi myös koronavirustilannetta, sillä hän on Suomen arvostetuimpiin korona-asiantuntijoihin.

Miten uskot ravintoloiden avaamisen vaikuttavan taudin leviämiseen Suomessa?

– Suomessa on vielä paljon tartuntaketjuja. Riski riippuu siitä, saadaanko ne kuriin siihen mennessä. Jos kaikki ketjut tunnetaan, riski on pieni.

Suurissa tapahtumissa riski liittyy taudin leviämisen lisäksi siihen, että iso määrä ihmisiä voi joutua kerralla karanteeniin.

Aivelo sanoo, että Etelä-Koreassa yksi tautia sairastanut ihminen kävi kolmessa yökerhossa. Tämän takia 7200 ihmistä joutui karanteeniin.

–  Kuinka Suomessa saataisiin jäljitettyä vastaava tilanne? Se tulee kalliiksi.

Väljät terassit ovat Aivelon mukaan riskiltään samanlaisia kuin pienellä porukalla pussikaljalla istuminen.

– En lähtisi paheksumaan ihmisiä, jotka ovat puistoissa. Tuomitseminen johtaa siihen, että sitten nämä ihmiset ovat yhdessä kotona. Puisto on parempi paikka. Kesästä kannattaa ottaa kaikki irti.

Muutama vuosi sitten esimerkiksi Helsingin suosittua ravintolakatua Vaasankatua kokeiltiin avata kävelykaduksi.

–  Sitä voisi kokeilla nyt uudestaan. Vaasankadulle saisi näin isompia terasseja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt