Asuminen: Rikkaat ja vähävaraiset naapureiksi? Nämä hyödyt seuraavat sosiaalisesta sekoittamisesta

Sosiaalinen sekoittaminen asuinalueilla voisi tutkijan mukaan edistää yleistä suvaitsevaisuutta.

–Onko kehityksen jatkuminen nykyiseen malliin joillakin lähiöalueilla tie yhä syvenevään eriytymiseen? Teemu Kemppaisen mielestä alueiden asujaimistoon liittyvää sosiaalista sekoittamista kannattaa pohtia myös tulevaisuuden vinkkelistä. Päivi Tuovinen

Leena Koivisto

Sosiaalinen sekoittaminen asuinalueilla, eli se että samalla alueella on mahdollisimman monitasoista asumista varakkaiden omistusasunnoista huokeisiin vuokra-asuntoihin, ei ole kaikille mieleen, mutta kannattaisiko sitä lisätä?

Jos Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen osastolla työskentelevältä yliopistonlehtori Teemu Kemppaiselta kysyy, niin hänen näkemyksensä tähänastisten tutkimusten valossa on puoltava.

Kemppainen tarkasteli lähiöissä koettua turvattomuutta ja sosiaalista epäjärjestystä kolme vuotta sitten valmistuneessa tohtorinväitöskirjassaan.

– Sekoitetumman alueen väestöpohja on tasapainoisempi, paikallinen sosiaalinen elämä tehokkaammin säänneltyä ja yhteiselo siten rauhallisempaa, Kemppainen summasi jo tuolloin.

Yliopiston alaisessa Kaupunkitutkimusinstituutti Urbariassa Kemppainen on tehnyt tutkijatohtorina tutkimusta, jossa 71 lähiötä kattavan aineiston perusteella ilmeni joka kolmannen lähiöasukkaan kokevan olevansa asumisloukussa.

Loukku tarkoittaa, että asunnosta haluttaisiin muuttaa pois, mutta se on eri syistä, useimmiten taloudellisista, mahdotonta.

– Asumisloukussa olevat kokevat usein myös terveytensä heikoksi, mikä voi osin johtua tilanteen aiheuttamasta pitkittyneestä stressistä, Kemppainen sanoo.

Asumisloukkuun liittyen on meneillään jatkotutkimus, joka valmistuu ensi kesään mennessä.

– Nyt selvitetään, mitkä tekijät ovat yhteydessä asumisloukussa olemiseen, eli kuinka ikä, sukupuoli, sosioekonomiset tekijät tai asuinalueen piirteet vaikuttavat.

Pian valmistuu myös tutkimus siitä, minkälainen rooli ARA-asunnoilla on asukkaiden kokemusten mukaan muun muassa asumistyytyväisyyden, turvattomuuden tai sosiaalisten häiriöiden kannalta, Kemppainen kertoo.

Tehtyjen ja tekeillä olevien tutkimusten perusteella Kemppainen sanoo selkeintä näyttöä olevankin juuri siitä, millaiseksi asukas kokee ympäristönsä vaikkapa elämänlaadun kannalta.

– Tätä pidän hyvin vahvana tekijänä siten, että sekoittaminen on ilman muuta perusteltua, jos halutaan edistää asumiseen liittyvää arkisen hyvinvoinnin kokemista ja sen tasaisempaa jakautumista väestön kesken.

Hän itse uskoo, että erilaisen asumisen rinnakkaisuus voisi edistää suvaitsevaisuuden ja toleranssin kulttuuria.

– Kun nähtäisiin että eri ryhmiin kuuluvat ihmiset eivät loppujen lopuksi sittenkään ole keskenään niin kovin erilaisia.

Asuinympäristön vaikutuksesta yksilön menestymismahdollisuuksiin sen sijaan ei Kemppaisen mukaan voi vetää johtopäätöksiä.

– Siitä, vaikuttaako asuinympäristö asukkaiden terveyteen tai sosioekonomisiin elämänpolkuihin, kuten vaikkapa mihin koulutukseen tai mille tulotasolle henkilö päätyy, näyttö on varsin epäjohdonmukaista ja heikkoa, joten tämän varaan ei sekoittamispolitiikkaa voida perustaa.

Hän heittää kuitenkin puntariin myös tulevaisuuden.

– Alueiden maine-erot ovat aika voimakkaita ja pysyviä. Jos nykytilannetta ei lähdetä korjaamaan sekoittamisella, voi olla, että tapahtuu yhä voimakkaampaa eriytymistä ja erojen syvenemistä, jolloin kenties jonain päivänä alue saattaakin alkaa vaikuttaa asukkaidensa terveyteen, koulutukseen ja työhön.

Keskeinen haaste Helsingin seudulla on Kemppaisen mukaan se, kuinka saada lisää ARA-kantaa sinne, missä sitä nyt on varsin vähän.

– Sellaisia korkean hintatason alueita on aika paljon, joissa sitä ei ole laisinkaan.

Sekoittamista voidaan tehdä myös niin, että omistusasuntoja rakennetaan vuokratalojen tuntumaan.

Mielikuva lähiöistä on Kemppaisen mukaan usein värittyneempi kuin todellisuus.

– Niitä on hyvin erilaisia Lauttasaari–Jakomäki-akselilla. Meillä on pääkaupunkiseudulla kauniita ja vihreitä lähiöalueita, hän muistuttaa.

– Uskonkin niiden renessanssiin. Alueet ovat nyt jo hyviä, mutta niiden arvostus ja hintataso laahaavat vielä perässä.

Kemppainen itse asuu nykyään Tikkurilassa, mutta hänellä on asukaskokemusta myös Kontulasta ja Kulosaaren pohjoisosasta.

– Kontula oli aivan mainio asuinpaikka. Kulosaaressakin viihdyin hyvin, mutta hintataso oli ehkä palveluihin nähden vähän korkea.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut