Työelämä: "Moni pääsee samaan tunnetilaan kuin lapsena", sanoo pesijä Birgitta Palojärvi, 64 – suomalaisen saunakulttuurin ammattilaisella ei enää ole liiemmin kollegoja

Pääkaupungin yleisissä saunoissa on enää hyvin vähän pesijöitä.

Pesun lisäksi Birgitta Palojärvi suorittaa myös akupainantaa ja -hierontaa. Päivi Tuovinen

Jari Pietiläinen

Lauttasaaren Vaskiniemessä lämpiää kahdeksan saunaa. Suomen saunaseuran tiloissa helsinkiläiset pääsevät toden teolla rentoutumaan arjen murheista.

Harvinainen osa helsinkiläistä saunaperinnettä on pesijä Birgitta Palojärven, 64, ammatti.

Hän on yksi sauna-alan ammattilaisista, jolla ei pääkaupungissa ole enää juurikaan kollegoita.

Vaskiniemen saunojen lisäksi pesijän käsittelyyn voi Helsingissä päästä vain Kotiharjun saunassa Kalliossa.

Palojärven työpäivä alkaa yleensä kello 14 ja päättyy iltakahdeksan aikoihin.

– Ennen kuin ensimmäinen pesijä saapuu, laitan työtilan ja pesuvälineet kuntoon. Työasu kuuluu tietenkin asiaan, Palojärvi kertoo.

Kiinassa kaikki pesijät ovat miehiä.

Pesijän käsittelyyn on hyvä tulla vasta kunnon löylyjen jälkeen.

Vaskiniemen saunoissa miedoimmat löylyt kipuavat vain 80 asteeseen, mutta tujuin paikka on kolmossauna, jossa löylymittari näyttää peräti 150 astetta.

–Hyvien löylyjen jälkeen iho on jo lämmennyt ja keho on valmiiksi rentoutunut.

Palojärven hoitoon tuleva asettuu pesupöydälle ensin vatsalleen, jolloin pestään selkä. Sitten on vuorossa etupuoli – ja istuma-asennossa pestään pää. Intiimialueet hoitaa jokainen pestävä itse.

Asiakas voi valita kahdesta eri pesusta. Kestoltaan 25-minuuttinen pesu sisältää hieronnan, mutta tuplasti pidempään pesuun kuuluu myös kuorinnan lisäksi vaahtopesu.

Vaahdon Palojärvi tekee laittamalla saippuan pussiin, jota huljutellaan. Vaahto saadaan ulos puhaltamalla pussiin.

– Keuhkoja tämä vaihe vaatii, mutta olen onneksi jo tottunut siihen, Palojärvi pohtii.

Suomen saunaseuran saunassa Vaskiniemessä uurastaa kaksi pesijää. Birgitta Palojärvi on heistä toinen. Päivi Tuovinen

Olipa asiakkaalla takanaan sitten millainen päivä tahansa, yksikään ei nouse Palojärven käsittelystä välinpitämättömänä.

– Kyllä jokainen pestävä rentoutuu aina omalla tavallaan. Moni pääsee samaan tunnetilaan kuin lapsena, kun oma äiti pesi häntä hellävaraisesti.

– Joillekin muistot tulevat niin pintaan, että he alkavat itkeä kesken pesemisen. Sekin kuuluu asiaan.

Birgitta Palojärvi on perehtynyt koulutuksen avulla muun muassa turkkilaiseen hamam-saunakulttuuriin. Päivi Tuovinen

– Minä pidän kovasti tästä työstä. Kaikkein parasta on olla tekemisissä näiden asiakkaiden kanssa, Palojärvi kertoo.

Pesijäntyön lisäksi hän uurastaa Hämeentiellä sijaitsevassa Helenan vanhainkodissa.

Pesijän käsittelyyn ei kannata tulla kiire kantapäillä.

– Itse en ainakaan alle tunnin saunareissua halua tehdä. Pari tuntia on sopiva aika, mutta kyllä hyvässä saunassa viihtyy neljä-viisikin tuntia, kertoo Suomen saunaseuran puheenjohtaja Hannu Saintula.

Saintula on testannut lukuisia saunoja muun muassa Itä-Aasiassa. Pesijän työtavat ovat Suomessa toista luokkaa kuin esimerkiksi Kiinassa.

– Kiinassa kaikki pesijät ovat miehiä ja heidän käsittelynsä on aika lailla fyysistä.

Vaahtoa tarvitaan, jotta pesujäljestä tulee laadukasta. Päivi Tuovinen

Vaikka Saunaseuran kaikki kahdeksan saunaa lämpiävät pääkaupungissa, silti yksi paikkakunta hakkaa Helsingin saunomisen suhteen kirkkaasti.

– Tampereen kaupunki tukee yleisiä saunoja vuosittain noin 200 000 eurolla ja se näkyy saunomiskulttuurissakin, Hannu Saintula kertoo.

– Eipä ihme, että Tampereella on parikymmentä yleistä saunaa, mutta Helsingissä vain muutama.

Helsingin yleisissä saunoissa on jäljellä enää muutama pesijä. Birgitta Palojärvi rakastaa työtään. Käsittelyyn on päässyt Suomen saunaseuran puheenjohtaja Hannu Saintula. Päivi Tuovinen

Mikä?

Tällainen on hyvä sauna

Suomalaisissa kerrostalosaunoissa on kolme ongelmakohtaa: ilmanvaihto, kiuas ja lauteet.

Kun saunailmassa on riittävästi happea, saunomisen jälkeen ei tule väsymystä.

Lauteiden sijoitteluun tulee kiinnittää huomiota. Monessa saunassa lauteet on sijoitettu väärällä tavalla kiukaaseen nähden.

Postilaatikon kokoiseen kiukaaseen ei mahdu riittävää määrää kivimassaa, eikä löylyistä tule laadukkaita. Tarpeeksi suuri kiuas pidentää sen käyttöikää, helpottaa lämmitystä ja kiukaan hoitoa.

Lähde: Hannu Saintula, Suomen saunaseura

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut