Asuminen: Tekikö Nurmijärvi-ilmiö jo paluun? Kehyskunnilla on muutama valtti etenkin koronakriisissä, tutkija huomauttaa

Kasvavaa muuttoliikettä pääkaupunkiseudun kehyskuntiin on jo havaittavissa, sanoo tutkija.

Aluetutkija ja MDI:n johtava asiantuntija Timo Aro sanoo, että ainoa ero edellisen ja ennustetun uuden Nurmijärvi-ilmiön välillä on kerrostaloasuntojen tarjonnan kasvu. Aiemmin asuntotarjonta kehyskunnissa oli pientalovaltaista. Milena Raappana

Milena Raappana

Nurmijärvi-ilmiön uutta nousua on uumoiltu alkaneeksi. Ilmiöllä tarkoitetaan nykyään suurten kaupunkien lähellä olevaa kehyskuntaa, joka houkuttelee etenkin nuoria aikuisia ja lapsiperheitä, jotka haluavat asua hyvien kulkuyhteyksien päässä työpaikasta, mutta kuitenkin lähellä luontoa, tilan ympäröimällä pientalovaltaisella asuinalueella.

Viitteitä muuttoliikehdinnän kasvusta kehyskuntiin on näkyvissä, mutta voidaanko jo puhua Nurmijärvi-ilmiön uudesta tulemisesta? Kysyimme asiaa aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n johtavalta asiantuntijalta, tutkija Timo Arolta.

– 2010-luku on ollut voimakasta kaupungistumisen ja keskittymisen aikaa. Suuret kaupungit ovat kasvaneet todella voimakkaasti, kun taas ympäristökunnilla kasvu on ollut aiempaa vaisumpaa. Kasvu on ollut voimakasta erityisesti kerrostaloasuntotuotannon kasvun takia, mikä on mahdollistanut uusia asuinalueita ja houkutellut muuttajia, Aro kuvailee.

Talouden ja työllisyyden kasvu vuodesta 2016 eteenpäin aina koronapandemiaan saakka on kannustanut ihmisiä muuttamaan. Näin Aron mukaan myös Nurmijärven kaltaisten kehyskuntien, kuten Järvenpään, Sipoon, Keravan ja Kirkkonummen muuttoliikenne on kasvanut.

Suoraa vastausta Nurmijärvi-ilmiön uusiutumiseen ei kuitenkaan voida antaa.

Aro toteaa, että koronakriisi on nostanut esiin turvallisuuteen, terveyteen ja omaan tilaan liittyviä arvoja, joita monet kehyskunnat tarjoavat asukkailleen.

Tämän vuoden osalta väestönkasvu on ollut hyvinkin nopeaa.

Suoria johtopäätöksiä koronan vaikutuksista ei voida vielä tehdä, mutta tilastoissa näkyy selviä merkkejä siitä, miten suuria kaupunkeja ympäröivät kunnat ovat napanneet asukkaita esimerkiksi Helsingiltä, Espoolta ja Vantaalta.

– Huhti-, touko- ja kesäkuun tilastoissa näkyy, miten Helsingin, Espoon ja Vantaan muuttoliike ja väestönlisäys on ollut aiempaan viiteen vuoteen verrattuna vastaavassa ajankohdassa pienempää, Aro sanoo.

Sitä, onko muuttoliike ja mahdollinen uusi Nurmijärvi-ilmiö koronakriisin aiheuttamaa, on vaikea arvioida, sillä kehyskuntien väestöliikkeeseen vaikuttaa esimerkiksi asuntotarjonta. Tätä painottaa Tuusulan pormestari Arto Lindberg.

– Meillä muuttajaporukka tulee pääosin pääkaupunkiseudulta ja hyvää kasvua on ollut. Sanoisin kuitenkin sen johtuvan enemmän pientalotonttien tarjonnan ja kysynnän kohtaamisesta ja Tuusulan asuntomessuista. Tämä on meille aika normaali tilanne.

Suoraviivaisia johtopäätöksiä ei pysty antamaan myöskään Kirkkonummen kunnanjohtaja Tarmo Aarnio, vaikka tilastot muuttoliikenteestä näkyvätkin positiivisessa valossa.

– Tämän vuoden osalta väestönkasvu on ollut hyvinkin nopeaa. Heinäkuun lopussa tilanne oli 1,2 prosenttia parempi lukumäärällisesti kuin vuodenvaihteessa. Se tarkoittaa yli 400 uutta asukasta. Vielä on ehkä hieman ennenaikaista sanoa, onko koronalla ollut vaikutusta. Meillä, kuten monella muullakin kunnalla, on strateginen tavoite saada lisää asukkaita ja sen suhteen kaavoitus ja maankäyttö on tavoitteellista, Aarnio täsmentää.

”Kunnat kilpailevat näistä muuttajista”

Synnyttää ristiriitoja pääkaupunkiseudulle

Pääsääntöisesti Nurmijärvi-ilmiö näyttäytyy positiivisessa valossa. Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n johtavan asiantuntijan Timo Aron mukaan kilpailua 25–45-vuotiaista asukkaista on ollut aina.

– Mitä enemmän muuttajien joukossa on työllisiä, koulutettuja, keski- ja hyvätuloisia ja lapsiperheitä niin se tuo paljon muita positiivisia kerronnaisvaikutuksia alueelle. Kunnat herkästi kilpailevat näistä muuttajista, Aro sanoo.

Yksittäiselle kunnalle ilmiöstä ei ole haittaa. Aro kuitenkin huomauttaa, että kitkaa saattaa syntyä alueiden välille, jos muuttajarakennetta ja sen poikkeavuuksia tarkastelee koko Helsingin kaupunkiseudun näkökulmasta.

– Jos esimerkiksi Helsinkiin, Espooseen ja Vantaalle muuttaa pelkästään nuoria, pienituloisia, työttömiä, työvoiman ulkopuolella olevia tai maahanmuuttajia, ja pois lähtee sellaisia, joiden ominaisuudet tuottavat taloudellista hyötyä alueelle, niin kyllähän se kitkaa synnyttää kaupunkiseudun yhteisen kehittämisen kannalta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut