Ruoka: Korona-aika näkyy monen lautasella – psykologi rauhoittelee koronakiloista huolestuneita

Poikkeusoloissa syömishäiriöiden oireet helposti korostuvat. Myös terveillä ihmisillä syöminen on voinut häiriintyä.

Monica Ålgars uskoo, että korona-aika on entistä kuormittavampi, koska emme tiedä, koska se päättyy. Monica Ålgars / kotialbumi

Anniina Virtanen

”Kotona yksin oleminen on sekoittanut normaalin elämänrytmin totaalisesti. Liikkuminen on arjessa vähentynyt ja siksi myös syömisiä pitää rajoittaa.”

”Nyt kun tulee oltua enemmän sisällä ja löhöttyä sohvalla, sorrun helposti mässäämään herkkuja. Alkaa tulla inho itseä ja kehoa kohtaan, kun tuntuu, että kiloja kertyy lisää, ja pitäisi liikkua enemmän, mutta ei jaksa.”

Tällaisia korona-ajan tarinoita ja murheita Helsingin ja Uudenmaan alueella toimiva Syömishäiriöliiton alueyhdistys Etelän-Syli keräsi.

Psykologian dosentti Monica Ålgars toteaa, että keväällä hyvin nopeasti kävi ilmi, että poikkeusolot vaikuttavat monien vointiin, syömiseen, liikkumiseen ja kehonkuvaan.

– Asia on edelleen ajankohtainen ja ehkä jopa vielä kuormittavampi, koska tilanne jatkuu, hän sanoo.

Ålgars uskoo, että poikkeusaika on saattanut vaikuttaa jollain tavalla myös sellaisiin, joilla ei ennestään ole ollut syömishäiriötä.

– Kun viettää aikaa paljon kotona, arki näyttää hyvin erilaiselta, jolloin se voi vaikuttaa syömisen rytmiin, siihen mitä syö, ja ruoan merkitykseen.

Ruoan merkitys korostuu, kun se saattaa olla ainoa tapa juhlistaa, rentoutua tai palkita.

Näin on tapahtunut myös Ålgarsin perheessä, eikä asiassa itsessään ole mitään väärää, hän sanoo.

– Koronatilanteeseen on myös liittynyt myös paljon huolta ja ahdistusta, joka on voinut lisätä ruoan merkitystä tunnesäätelyn keinona myös terveillä ihmisillä.

Syömishäiriötä kärsivillä korona-aika on voinut korostaa oireita. Syöminen voi esimerkiksi jäädä väliin, kun ei käy työkavereiden kanssa lounaalla.

– Syömishäiriössä vetäytyminen on muutenkin tavanomaista. Kun se tässä tilanteessa vielä korostuu, elämä oireiden kanssa voi tiivistyä. Muiden tuki on myös voinut jäädä vähemmälle, Monica Ålgars pohtii.

Kun harrastukset loppuivat ja kuntosalit menivät kiinni, joillekin saattoi nousta ajatus siitä, että nyt kun ei liiku samalla tavalla, ei ansaitse ruokaakaan.

– Mediassa on nostettu esiin koronakilot. Jotkut ovat saattaneet huolestua, että mitä tämä aiheuttaa kunnolle tai terveydelle, psykologi toteaa.

Monica Ålgars haluaa korostaa, että näinä vaikeinakin aikoina saa syödä, eikä sitä tarvitse ansaita millään erityisellä tavalla. Hän kannustaa pitämään kiinni säännöllisestä syömisestä.

– Olisi hyvä olla lempeä ja joustava itseään kohtaan. Vaikka oma syöminen ja liikkuminen voi näyttää erilaiselta, on hyvä yrittää ajatella, että se on ok.

Kuka?

Monica Ålgars, 38

Kognitiivinen psykoterapeutti, psykologian dosentti.

Terapia- ja tutkimustyössään erikoistunut syömishäiriöihin ja kehonkuvaan

Pitää poikkeusajan syömisestä 26. marraskuuta zoom-luennon Etelän-Sylin kautta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut