Käytetty lahja voi olla mieleinen, mutta antajan on syytä tuntea saaja hyvin.
Aineettomista joululahjoista on puhuttu jo kauan, mutta entäpä käytetyt lahjat? Tarvitseeko lahjan olla uusi?
– Ajattelu on muuttunut niin, että käytetyn tavaran antamista joululahjaksi ei pidetä pihistelynä tai nolona, sanoo Tori.fin markkinointipäällikkö Laura Kuusela.
Tori.fi on Suomen suurin käytettyjen tavaroiden kauppapaikka netissä.
Kestävä kehitys ja kuluttaminen ovat nykyään laajasti esillä. Joulu on tässä mielessä yksi viimeisistä saarekkeista, Laura Kuusela sanoo.
– Kuluttajien välisestä kaupasta on tullut suosittua ja hyväksyttävää kaikissa tuloluokissa. Joululahjoihin tämä suuntaus on kuitenkin tarttunut suhteellisen hitaasti, ehkä siksi, että joulu on mielletty tietynlaisena kulutusjuhlana. Viime vuosina on kuitenkin huomattu suuntausta kestävämpään kuluttamiseen myös jouluna.
Tori.fin tuoreen kyselytutkimuksen mukaan 68 prosenttia suomalaisista haluaa säästää ympäristöä joulunakin. Saman tutkimuksen mukaan suomalaisten suhtautuminen käytettyyn tavaraan joululahjana muuttuu sen mukaan, ovatko he lahjan antaja vai saaja.
Lahjaan liittyy aina sosiaalinen riski.
Hanna Leipämaa-Leskinen
– 86 prosenttia suhtautuu myönteisesti tai neutraalisti käytetyn joululahjan saamiseen. Toisaalta 53 prosenttia aikuisista ei ole kertaakaan antanut käytettyä joululahjaa ja kymmenen prosenttia ei aio koskaan antaakaan. Eli kun saa lahjan, ei ole niin merkitystä, onko se käytetty vai uusi, mutta kun antaa lahjan, sillä onkin enemmän merkitystä, Laura Kuusela kertoo tuloksista.
Tori.fin kyselytutkimuksessa oli yli 2 000 vastaajaa.
– Heistä, jotka eivät toistaiseksi ole lahjoittaneet käytettyä, liki joka viides myöntääkin mielikuvaongelman. He eivät ole antaneet käytettyä lahjaksi, koska pelkäävät, että se olisi saajalle pettymys.
– Lahjan antaminen on erityinen kuluttajakäyttäytymisen muoto. Lahjaan liittyy aina sosiaalinen riski, minkä vuoksi kuluttaja pohtii lahjan ostamista enemmän kuin muita ostopäätöksiä, vastuullisen markkinoinnin ja kulutustutkimuksen dosentti Hanna Leipämaa-Leskinen sanoo.
Jouluun liittyvät perinteet ja normit ovat syvällä, mutta Leipämaa-Leskinen uskoo, että muutosta on tapahtumassa.
Joulu on tässä mielessä yksi viimeisistä saarekkeista.
Laura Kuusela
– Se tapahtuu osana laajempaa asenneilmaston muutosta, jossa kulutuskäytännöistä muokkautuu entistä vastuullisempia. Aineettomien lahjojen ja hyväntekeväisyyslahjojen suosio, itse tehtyjen lahjojen uusi tuleminen, se että kaikki aikuiset eivät osta toisilleen lahjoja ja nyt viimeisimpänä käytettyjen lahjojen antaminen ovat osoituksia joululahjoihin liittyvistä muutoksista.
Ajatteluun ovat mahdollisesti vaikuttaneet myös suositut Facebookin kirpputoriryhmät. Niissä osa mainitsee tavaran kunnosta, että ”sopii vaikka pukinkonttiin”.
Lahjan antajan on kuitenkin syytä tuntea lahjan saaja hyvin – lähes 20 prosenttia Karjalaisen verkkokyselyn vastaajista ei voisi kuvitellakaan antavansa tai saavansa käytettyä lahjaa.
Noin kolmannes vastaajista oli sitä mieltä, että pahastuisi tai saattaisi pahastua käytetystä lahjasta, riippuen lahjasta ja summasta, joka siihen on käytetty.
– Mieluummin ei lahjaa ollenkaan, jos ei ole varaa ostaa uutta, 54-vuotias vastaaja linjasi.
Käytettyyn lahjaan liittyy riski siitä, miten vastaanottaja suhtautuu siihen, Vaasan yliopiston Hanna Leipämaa-Leskinen toteaa.
– Riski pienenee, jos antaja tietää, että saaja arvostaa vastuullisia valintoja tai jos käytetty lahja on arvokkaampi kuin alkuperäinen, kuten esimerkiksi vintage-tuote.
Lahjan arvoa voidaan mitata sekä rahallisen arvon että vaivannäön kautta, Leipämaa-Leskinen muistuttaa.
– Voidaan jopa ajatella, että käytetty tuote lahjana on arvokkaampi kuin uusi, sillä sopivan löytäminen voi vaatia enemmän vaivannäköä kuin uuden ostaminen kaupasta.
Astiasarjasta puuttuva osa, kirja tai muu harrastukseen liittyvä tavara olisi mieluinen myös käytettynä, verkkokyselyn vastaajat arvioivat.
Lahjan on ehdottomasti oltava hyvässä kunnossa.
Moni mainitsi myös verkkokyselyssä, että käytetty lahja voi olla tunnearvoltaan uutta arvokkaampi, jos siitä näkee, että antaja on miettinyt lahjan saajaa.
34-vuotias vastaaja totesi, että hänestä olisi ihanaa saada esimerkiksi kirja, jonka lahjan antaja on lukenut ja todennut lahjan saajan ”näköiseksi”.
– Siinä on enemmän ajatusta kuin jossakin jonka on suoraan kaupasta noutanut.
Käytettyjä vaatteita moni tuntui vierastavan lahjana, eivät tosin kaikki.