Kiekonheitto on Frantz Krugerille paljon helpompaa kuin ennen, vaikka kaaret ovat lyhentyneet

Kiekonheittäjä Frantz Kruger Turussa tänään. VESA MOILANEN / LEHTIKUVA

STT

Frantz Kruger, 45, on istunut keskiviikon hotellihuoneessaan Turussa ja suunnitellut etäpalavereissa ohjelmistoja, mutta torstaina hän siirtyy taas siihen puuhaan, josta hänet tunnetaan julkisuudessa. Kruger kisaa torstaina kiekonheiton karsinnassa ja tavoittelee paikkaa Kalevan Kisojen loppukilpailussa.

Tiistaina hän jäi Paavo Nurmi Gamesissa seitsemänneksi tuloksella 56,62, kun voittaja Daniel Ståhl kutitteli 70 metrin rajaa.

– Minun täytyy olla realistinen. En ylianalysoi epäonnistumisia. Kysymys on siitä, voittaako taistelun vai sodan. Eilinen oli vain taistelu, siitä ei ole kyse. Kyse on siitä, nautinko siitä mitä teen, onko minulla hauskaa, lisääkö tämä arvoa elämääni. Tulokset eivät ole tärkeitä, Kruger hymyilee.

Krugerin ensimmäisen uran korkein huippu oli olympiapronssi Sydneyssä 2000. Tuolloin Kruger edusti vielä Etelä-Afrikkaa, mutta avioliitto kolmiloikkaaja Heli Koivulan kanssa toi hänet Suomeen ja teki hänestä suomalaisen. Kruger lopetti kilpauransa 2010, lopetti harjoittelun ja urheilun seuraamisen, mutta palasi kuuden vuoden tauon jälkeen kiekkorinkiin.

– Lyhyt versio on, että voin yhä tehdä tätä ja olen siitä erittäin kiitollinen. Nautin tästä niin paljon, että haluan ehdottomasti tehdä tätä. Se veti minut takaisin, Kruger sanoi.

Kruger sanoo asenteensa urheiluun olevan erilainen kuin ensimmäisellä urallaan.

– Silloin tämä oli työ. Vaikka nautin siitä ja vaikka se oli intohimoni, se oli työ. Nyt voin nauttia tästä enemmän, koska muu työ maksaa laskut, eikä seuraava ateria ole kiinni urheilusta. Tämä on paljon helpompaa nyt. Rakastan sitä mitä teen.

Kontrolloitua aggressiota

Keski-ikäisen asenne kuuluu myös siinä, miten Kruger kertoo tiistain kisasta.

– Saan nauttia tunnelmasta stadionilla, ilmapiiristä parhaista parhaiden heittäjien kesken ja katsella kisaa aivan lähietäisyydeltä. Olen todella onnekas, Kruger hymyilee.

Viisitoista vuotta sitten Kruger pystyi omien sanojensa mukaan seisomaan päällään ja heittämään 68 metriä. Hänen nimissään oleva Suomen ennätys vuodelta 2007 on 69,97 ja hänen henkilökohtainen ennätyksensä – ja samalla Afrikan ennätys – on 70,32 vuodelta 2002.

Tällä viikolla Kruger tähtää 60 metrin ylitykseen, mikä olisi hänen ennätyksensä paluun jälkeen – Kruger kertoo pitävänsä myös punttisalilla kirjaa ennätyksistään ennen ja jälkeen paluunsa. 45-vuotiaana 60 metriin pääseminen vaatii Krugerin mukaan sitä, että hänen täytyy ladata voimastaan 90 prosenttia heittoon.

– Daniel Ståhl käyttää heitossa voimastaan ehkä 70 prosenttia. Hänellä on hyvä tekniikka, ja hän on paljon vahvempi kuin minä. Minulla ei ole voimaa hukattavaksi. Kiekonheitto on kontrolloitua aggressiota, eikä pitkää heittoa voi pakottaa, sen täytyy tulla rennosti. Koska minun täytyy käyttää reservistäni enemmän, olen nykyään alttiimpi virheille.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.