Tennisliitto pohtii transnaisen oikeutta osallistua naisten kilpailuihin

Suomen Tennisliitto käsittelee parhaillaan kilpaurheilun vaikeinta kysymystä. Kuka saa pelata naisten sarjassa?

Tennisliiton toimitusjohtaja Teemu Purho vahvistaa, että syksyllä liittoon otti yhteyttä henkilö, joka halusi kannanoton transnaisen oikeuteen osallistua tenniksen naisten kilpailuihin.

Purho ei kerro tapauksen yksityiskohtia, kuten sitä, onko kyseinen henkilö pelannut miesten kilpatennistä ja jos on, millä tasolla. Purho kertoo Tennisliiton olleen yhteydessä Kansainväliseen tennisliittoon ja Suomen Olympiakomiteaan.

– Meillä on taustatyö käynnissä. Nyt teemme sisäistä valmistelua pienemmällä porukalla ja tarkoitus on käsitellä asiaa Tennisliiton hallituksessa tammikuun loppupuolella. Tässä ollaan uuden edessä. Koko aihe on uusi meillä Suomessa, Purho kertoo.

Uuden edessä

Uuden edessä ollaan siksi, että Kansainvälinen olympiakomitea KOK julkaisi marraskuussa uudistetut ohjeensa sukupuoleen perustuvista sarjoista.

Aiemmat ohjeet olivat voimassa vielä Tokion olympialaisissa, jolloin transnaisten oikeudesta osallistua naisten kilpasarjoihin keskusteltiin julkisuudessa. Tokiossa kilpaili olympiahistorian tiettävästi ensimmäinen transnainen, uusiseelantilainen painonnostaja Laurel Hubbard, joka oli ennen sukupuolen korjaamista kilpaillut miesten sarjoissa.

Tokiossa voimassa olleen KOK:n suosituksen mukaan transnaiset voivat kilpailla naisten sarjassa, jos alensivat testosteronitasonsa alle kymmeneen nanomooliin litrassa verta vuoden ajan ennen kilpailua.

Tätä ohjeistusta pidettiin laajalti ongelmallisena sekä laajan inkluusion kannattajien että vastustajien keskuudessa. Emma N. Hiltonin ja Tommy R. Lundbergin viime joulukuussa Sports Medicine -lehdessä julkaisema tutkimus totesi, ettei transnaisten testosteronin alentaminen vuoden ajaksi KOK:n vaatiman rajan alapuolelle riitä tasoittamaan transnaisten lihasetua.

Toisaalta Transfeminiinit-järjestö ja Amnesty Internationalin Suomen osasto ovat julkisesti vaatineet, että osallistumisoikeuden naisten sarjoihin pitäisi perustua henkilön omaan sukupuoli-identiteettiin. Käytännössä se tarkoittaa pelkkää urheilijan omaa ilmoitusta.

KOK:n marraskuussa julkaistut uudet ohjeet eivät enää sisällä testosteronirajaa. Ne sisältävät yleisluonteisesti muotoiltuja periaatteita, kuten kaikkien oikeuden osallistua urheiluun eli inkluusion, reiluuden, näyttöön perustumisen, terveyden ensisijaisuuden ja sen, ettei kenelläkään oleteta olevan epäreilua etua sukupuolensa perusteella. Käytännössä KOK:n ohjeet sysäävät vastuun osallistumisoikeuden määrittämisestä lajiliitoille.

– Tietysti toivoisin, että tukimuotoja löytyisi sekä KOK:lta että kansainvälisiltä lajiliitoilta. Jos päätökset jäävät kansallisten liittojen varaan, voi tulla erilaisia ratkaisuja. Nämä asiat pitäisi ratkaista kansainvälisellä tasolla, Teemu Purho sanoo.

"Tosi haastava"

Yhteiskuntasuhteiden erityisasiantuntija Karoliina Ketola kuuluu Suomen olympiakomitean asiantuntijoihin, jotka ovat keskustelleet Tennisliiton kanssa.

– Ei meillä ole valmiita vastauksia. Olemme pitkälti yhä prosessissa, jossa mietimme, miten voimme tukea ja opastaa lajiliittoja, Ketola kertoo.

Suomen olympiakomitean lähtökohta on KOK:n marraskuinen linjaus.

– Siinä on oikeansuuntaisia uudistuksia. Ongelma on, että se jättää asian aika keskeneräiseksi. Meidän huolemme on, että vaikka periaatteet olisivat hyvät, niiden pohjalta on haastavaa luoda käytännön toimintamalleja. Kansainväliset lajiliitot tarvitsevat paljon apua, Ketola sanoo.

KOK:n ohjeiden vaikeudet tulevat kymmenkohtaisen ohjelistan kohdista 5 ja 6. Viides kohta määrä, ettei urheilijaa saa sulkea pois kilpailuista sukupuolisen kehityksen poikkeaman tai transsukupuolisuuden takia, ellei tämän voida osoittaa johtavan epäreiluun kilpailuetuun. Kuudes kohta määrittelee, miten osallistumisoikeuden rajoitukset on perusteltava tutkimustiedolla.

Kuudennen pykälän mukaan osallistumisoikeuden rajaamisen pitää perustua tutkimustietoon, joka todistaa "johdonmukaisen, epäreilun ja suhteettoman kilpailuedun".

– Tämä on varmasti yksi keskeisiä kysymyksiä, että miten se suhteeton kilpailuetu osoitetaan. Ja miten se todetaan joukkuelajeissa? Kyllä jokainen laji joutuu pohtimaan, miten sen ratkaisee. Ja jos isot ja varakkaatkaan kansainväliset lajiliitot eivät tätä ole saaneet vielä linjattua, en usko, että siihen löytyisi nopeaa ratkaisua, Olympiakomitean lainsäädännön ja hyvän hallinnon erityisasiantuntija, juristi Petri Heikkinen sanoo.

Muotoilu "suhteettomasta kilpailuedusta" on niin väljä, että se tehnee osallistumisoikeuden rajaamisen juridisesti pitävästi erittäin hankalaksi. Tämä johtuu siitä, että naisten ja miesten suorituskyvyssä on päällekkäisyyttä – on naisia, jotka kepittävät monet miehet urheilusuorituksissa.

Mutta kun vertaillaan maailman huipulla urheilevia naisia ja miehiä, ero on selkeä – miesten eduksi.

– Siksi on olemassa naisten ja miesten sarjat. Kun verrataan naisten ja miesten huippuyksilöitä lajeissa, joissa tulokset voidaan selkeästi mitata kiloissa, senteissä ja sekunneissa, miesten tulokset ovat merkittävästi kovempia, Suomen urheilun eettisen keskuksen SUEKin lääketieteellinen asiantuntija Pekka Rauhala sanoo.

"Pohdinnat ovat alkuvaiheessa"

KOK:n ohjeiden kuudennessa kohdassa kiteytyy transsukupuolisten kilpaurheiluun osallistumisen ongelmatiikka. Voidaanko inkluusio ja reilu kilpailu yhdistää kaikkia tyydyttävällä tavalla, kun parhaiden miesurheilijoiden tulokset fyysiseen suorituskykyyn perustuvissa urheilulajeissa ovat ylivoimaista parhaisiin naisurheilijoihin verrattuna?

Karoliina Ketola on hetken hiljaa ennen kuin vastaa.

– Kysymys on tosi haastava. KOK:n ohjeissa ei tosin sanota, että miten pitää pystyä osallistumaan urheiluun, ja osallistumisen tapoja on monia. Olemme käyneet tästä ihmisoikeusjärjestöjen kanssa keskusteluja, että nämä ohjeet ovat aika monitulkintaisia, Ketola sanoo.

Monet osallistumisen tavat voivat tarkoittaa erilaisia sarjajakoja, jotka ovat urheilussa laajasti hyväksytty, kun ne perustuvat esimerkiksi painoon tai ikään.

Ketola uskoo, että harrasteurheilussa sukupuoliin perustuvia sarjajakoja voitaisiin väljentää. Mutta huippu-urheilussa ratkaisua on vaikea nähdä, koska huippu-urheilussa pelissä ovat yksilöiden näkökulmasta merkittävät rahat ja kyse on nollasummapelistä: toisen voitto on toisen tappio.

Millaiseen lopputulokseen Ketola uskoo Tennisliiton päätyvän?

– Pohdinnat ovat alkuvaiheessa, mutta lähtökohtainen suosituksemme on, että jos ei ole erityistä estettä, silloin annettaisiin mahdollisuus osallistua. Mutta tiedän, että tenniksessä jo harrastetasolla saattaa olla rahapalkintoja, enkä tiedä minkä vaikeuskertoimen ne tuovat oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Varmasti jatkamme vuoropuhelua ja koetamme auttaa heitä hyvään lopputulokseen, Ketola sanoo.

Olympiakomitean lainsäädännön ja hyvän hallinnon erityisasiantuntija Petri Heikkinen ennakoi, että tulevaisuudessa osallistumisoikeutta sukupuolittain määritettyihin sarjoihin ratkotaan oikeusistuimissa.

– Tämä on erittäin vaikea kysymys. Kaikkia ei voi millään muotoa tehdä tyytyväisiksi. Jos asia olisi helppo ratkaista, se olisi jo ratkaistu, Heikkinen sanoo.

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Vaalimainoksesi mukana bussimatkoilla ja aamupalapöydissä

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut