Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Uusi raportti maalaa karun kuvan suomalaisesta huippu-urheilusta – Suomi on pudonnut kauas maailman johtavista urheilumaista"

Opetus- ja kulttuuriministeriön tuoreen raportin mukaan suomalaisessa huippu-urheilussa on useita ongelmakohtia. Raportin mukaan huippu-urheilu ei pysty vastaamaan sille asetettuihin yhteiskunnallisiin odotuksiin.

Loppuraportin mukaan "suomalaisella huippu-urheilulla on loistava menneisyys, epäselvä nykyisyys ja haastava tulevaisuus".

Opetus- ja kulttuuriministeriö perusti vuoden 2021 lopulla asiantuntijaryhmän, jonka tehtävänä oli arvioida Suomen huippu-urheilun tilaa ja tulevaisuutta.

Syntyi Suomalainen huippu-urheilu tarvitsee luottamusta -niminen loppuraportti, jonka ovat tehneet professori Karl-Erik Michelsen, erikoistutkija Kati Lehtonen, näyttelypäällikkö Kalle Rantala ja apulaisprofessori Markku Jokisipilä.

Suomalaista urheiluelämää on pyritty viime vuosina uudistamaan aina Huippu-urheilun muutostyöryhmän eli Humun 2012 jättämästä raportista asti. Tuolloin päätettiin perustaa myös Olympiakomitean huippu-urheiluyksikkö johtamaan ja koordinoimaan suomalaista huippu-urheilua.

Jyväskylän ammattikorkeakoulun erikoistutkijan Kati Lehtosen mukaan keskittämisajatus on ollut periaatteessa perusteltu.

– Sitten tulee se mutta. Suunta ei ole Suomella hyvä, kun katsomme monia menestysindikaattoreita, jotka ovat kansainvälisesti toistaiseksi mitalit ja pistesijat, Lehtonen sanoi raportin julkistustilaisuudessa tiistaina Helsingissä.

Sadan vuoden keskittämisprojekti

Lehtosen mukaan on syytä kysyä, ovatko 2010-luvun alussa kotimaisessa huippu-urheilussa tehdyt valinnat olleet "rakenteellisesti oikeanlaisia ja ovatko ne tuottaneet lisäarvoa eli kansainvälistä menestystä".

Yksi viime vuosien käännekohdista nähtiin vuonna 2017, kun uudistettu Olympiakomitea aloitti toimintansa useiden organisaatioiden lakkauttamisten ja yhdistämisten tuloksena.

– Yhden kattojärjestön malli ja niin sanottu keskittäminen ovat olleet suomalaisessa urheilussa sadan vuoden projekti. Se, mitä saatiin 2017 aikaiseksi, oli tietynlainen päätepiste, mutta jollain tavalla tässä on ollut pakotettujen muutosprosessien logiikka.

– Emme ole oikein päässeet 1990-luvun isosta muutoksesta systeemitasolla vieläkään jaloillemme. Olemme tavallaan jääneet jatkuvien korjaustoimien kierteeseen, Lehtonen sanoi.

"Monimutkainen, pirstaleinen ja byrokraattinen"

Raportin tekijät antavat karun kuvan suomalaisen huippu-urheilumenestyksen kehityksestä, sillä "vaikka yksittäisiä menestystarinoita edelleen syntyy, Suomi on pudonnut kauas maailman johtavista urheilumaista".

Myös tanskalaistutkijat Rasmus K. Storm ja Klaus Nielsen löytävät suomalaisesta huippu-urheilujärjestelmästä ongelmia. He laativat yhden loppuraportin taustaraporteista.

– Vaikka viime vuosina on saavutettu parannuksia, järjestelmä on edelleen monimutkainen, pirstaleinen ja byrokraattinen. Ohjaus ja työnjako tai vastuut ovat epäselviä, ja viestintä erilaisten sidosryhmien välillä on vähäistä, taustaraportissa todetaan.