Esimerkkejä löytyy aterioiden ajoituksesta, ruokalautasen sisällöstä ja annoskoosta.
Osa ikääntyneistä ei syö tarpeeksi tai ei saa riittävää määrää välttämättömiä ravintoaineita. Ongelmat koskevat sekä kotona että ympärivuorokautisessa hoidossa asuvia ikäihmisiä.
Uusi, tiistaina julkistettu ruokasuositus tarjoaa tietoa ja konkreettisia malleja ongelmien ratkaisemiseksi. Se korvaa vuonna 2010 julkaistun ikääntyneiden ravitsemussuosituksen. Ruokasuositus korostaa ravitsemushoitoa osana kokonaishoitoa ja yksilöllistä hoitoa.
– Mukana on konkreettisia suosituksia esimerkiksi aterioiden ajoituksesta, perus- ja erityisruokavalioiden koostamisesta ja ravintosisällöstä sekä annosko'oista mallikuvineen, kertoi suosituksen laatineen asiantuntijatyöryhmän puheenjohtaja, professori Ursula Schwab esitellessään suositusta tiistaina.
Schwabin mukaan suositusten tavoitteena on sekä sairauksien että sairauksien pahenemisen ehkäisy. Siksi on tärkeää kiinnittää huomiota ravitsemukseen, sillä se on kiinteästi yhteydessä ihmisen terveydentilaan ja toimintakykyyn.
– Erityisen tärkeää on kiinnittää huomiota kotona asuvien riittävään ravinnon saantiin. Ikääntyneet pariskunnat on haavoittuva ryhmä, Schwab kertoi.
Kommenttipuheenvuoron käyttänyt palvelupäällikkö Maarit Engelberg Laukaasta kertoi ajatelleensa aiemmin, että kotihoidossa asiat ovat paremmin kuin ympärivuorokautisessa hoivassa. Kokemuksen myötä hän joutui kyseenalaistamaan tämän.
– Totuus oli toisenlainen. Ruokaa löytyi parvekkeelta ja roskiksista.
Uusissa suosituksissa korostetaan ruokailutilanteen merkitystä niin kotona kuin palvelutalossa. Suosituksessa määritetään, mitä hyvään kotiateriapalveluun kuuluu, ja miten ympärivuorokautisen hoidon ja palveluasumisen ruokailut järjestetään laadukkaasti.
Porvoon ruokapalvelupäällikkö Eila Korhonen kertoi, että ympärivuorokaudessa hoidossa yksilölliset toiveet ovat helpommin toteutettavissa verrattuna kotipalveluun. Erilaiset annoskoot onnistuvat samoin kuin yöpalat.
– Suosituksissa on annettu käytännön esimerkkejä, miten yöpala voidaan toteuttaa myös yksilöllisesti varhaisaamu- tai myöhäisiltapalana, koska se on ollut vaikeasti toteutettavissa, kertoo suosituksia laatimassa ollut ravitsemusterapeutti Tuija Helminen.
Yhtenä suurena ongelmana on ollut vanhusten vajaaravitsemus. Schwabin mukaan ravitsemustilan heikentyminen on tärkeää tunnistaa mahdollisimman aikaisin. Ravitsemustilan korjaaminen on aina helpompaa kuin vajaaravitsemuksen hoitaminen.
– Säännöllinen punnitseminen on yksinkertainen ja luotettava tapa seurata ikääntyneen ravitsemustilaa. Se tulisi suorittaa vähintään kerran kuukaudessa.
Suosituksissa korostetaan moniammatillista yhteistyötä, jossa asiakas on keskiössä. Jokaisella ammattilaisella on oma roolinsa ja vastuunsa. Henkilökunnan ravitsemusosaamisesta on pidettävä jatkuvasti huolta. Ravitsemushoitoa arvioidaan ja kehitetään laatukriteereiden avulla.
Suositus antaa ohjeet ruokapalvelujen kilpailutuksesta ja laatukriteereistä.
– Uusi suositus antaa erinomaiset ohjeet ruokapalvelujen sisällön ja tarjotun ruoan laadun määrittämiseen ikääntyneiden ruokapalveluja kilpailutettaessa ja elintarvikkeita hankittaessa, kertoi asiantuntijatyöryhmän jäsen, erikoistutkija Susanna Raulio Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
Suosituksissa otetaan huomioon myös kestävän kehityksen näkökulma ja ruokahävikki. Iäkkäiden kohdalla on kuitenkin huomioitu ruokatottumukset ja makumieltymykset.