Terveydenhuollon tarpeisiin valmistettujen suojavarusteiden kotimainen tuotanto on käynnistynyt – ministeri Haatainen: Voi parhaimmillaan kattaa sosiaali- ja terveydenhuollon tarpeet suu-nenäsuojusten ja hengityksensuojainten osalta

Työministeri Tuula Haatainen (sd.) ja elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) antoivat asiasta tilannekatsauksen. Markku Ulander / LEHTIKUVA

STT

Terveydenhuollon tarpeisiin valmistettujen hengityssuojien ja suojavaatteiden kotimainen tuotanto on käynnistynyt. Kolme yritystä on tällä viikolla aloittanut kirurgisten suu-nenäsuojusten ja kasvomaskien valmistuksen. Yritykset ovat Filterpak, Lifa Air ja Teho Filter.

Työministeri Tuula Haatainen (sd.) ja elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) antoivat asiasta tilannekatsauksen.

Ensi viikolla alkaa myös kotimaisten hengityksensuojainten valmistus. Terveydenhuollon käyttöön tarkoitettujen hengityssuojien valmistuksen ovat käynnistämässä muun muassa Screentec , SJT-Investment Group ja Eagle Filters .

Suojatakkien ja -esiliinojen valmistus on lähtenyt liikkeelle jo aiemmin.

Kotimainen tuotanto saatiin Lintilän mukaan polkaistua poikkeuksellisen nopeasti liikkeelle. Työ- ja elinkeinoministeriö käynnisti vasta maalis-huhtikuun vaihteessa toimet sen aloittamiseksi.

Tuotannon käynnistämisestä oli Lintilän mukaan kiinnostunut kymmeniä yrityksiä. Niiden joukosta valittiin Teknologian tutkimuskeskus VTT:n avustuksella yritykset, joiden oli mahdollista aloittaa tuotanto riittävän nopeasti ja riittävän isosti.

Tuotanto ei riitä, jos tulee kansalaismaskisuositus

Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) viime viikolla esittämän arvion mukaan kirurgisten suu-nenäsuojusten kulutus sairaaloissa on tällä hetkellä 450 000 kappaletta vuorokaudessa. Muun sosiaali- ja terveydenhuollon puolella tarve on lähes samansuuruinen, joten yhteenlaskettu tarve on lähes miljoona kappaletta vuorokaudessa.

Hengityksensuojainten eli koronapotilaiden hoidossa käytettävien FFP2- ja FFP3-suojainten osalta käyttötarvearvio on 22 000–62 000 ja suojavaatteiden osalta 100 000–150 000 kappaletta vuorokaudessa.

– Jos kapasiteetti saadaan täysimääräisesti käyttöön, kotimaisen valmistuksen pitäisi jo yksinään kattaa sosiaali- ja terveydenhuollon tarpeet sekä suu-nenäsuojusten että hengityksensuojainten osalta. Myös suojavaatteissa meillä on edellytykset merkittävään kotimaiseen tuotantoon, arvioi ministeri Haatainen.

Mikäli suomalaisille tulee suositus käyttää suu-nenäsuojuksia esimerkiksi julkisilla paikoilla, nykyinen kotimainen tuotantomäärä ei Lintilän mukaan riitä. Suojuksia pitäisi hankkia ulkomailta tai kasvattaa kotimaista tuotantoa voimakkaasti.

– Sitten törmätään oikeasti seuraavaan ongelmaan eli raaka-aineeseen. Raaka-aineesta käydään edelleen erittäin kovaa kisaa, hän totesi.

Niin sanotusta kansalaismaskin suosittamisesta odotellaan lähiaikoina hallituksen linjausta, kunhan sosiaali- ja terveysministeriön oma selvitys asiasta valmistuu.

Huoltovarmuuskeskus tehnyt 1-3 kuukaudeksi tilauksia

Huoltovarmuuskeskus (HVK) on tilannut kolmelta tuotantonsa aloittaneelta kotimaiselta yritykseltä merkittävät määrät kirurgisia suu-nenäsuojia ja hengityksensuojaimia. Lisäksi neuvotellaan suojavaatteiden toimituksesta.

– Emme ole kuitenkaan sitoutuneet ostamaan koko kapasiteettia. Olemme tehneet tilauksia 1–3 kuukauden ajanjaksolle, sanoi HVK:n väliaikainen toimitusjohtaja Janne Känkänen tiedotustilaisuudessa.

Kirurgisia maskeja on Känkäsen mukaan sovittu hankittavaksi yhteensä 35 miljoonaa kappaletta ja hengityksensuojaimia 5,5 miljoonaa kappaletta.

Myös ulkomaisia kanavia pitkin hankitaan edelleen suojaimia.

HVK sai sosiaali- ja terveysministeriöltä viimeksi viime viikolla 100 miljoonan euron hankintaesityksen uusista suojavarusteista. Niillä on tarkoitus varautua epidemian jatkumiseen syksyllä.

HVK:n hankinnat tukevat sairaanhoitopiirien omaa hankintaa. Känkäsen mukaan kriittisimmistä tuotteista tulisi olla riittävä puskuri sosiaali- ja terveydenhuollon käyttöön.

– Esimerkkinä voidaan mainita, että jo tällä hetkellä hengityksensuojaimista on kahden kuukauden reservi, ja tätä puskuria pyritään kasvattamaan kesän aikana.

Valmiiden suojavarusteiden mittava varastointi pitkällä aikavälillä ei kuitenkaan ole järkevää. Känkäsen mukaan tulisi pyrkiä pikemminkin siihen, että olisi ennakollisia varauksia, jotka voitaisiin aktivoida seuraavan pandemian iskiessä.

Lifa Air myöntyi, kun tuotanto karkasi kiinalaisille

Lifa Airin hallituksen puheenjohtaja Vesa Mäkipää sanoi suhtautuneensa koko ajatukseen tuotannosta aluksi nihkeästi.

– Itse en ollut halukas tekemään sitä, koska tämä edellinen sars-epidemia oli niin lyhytaikainen. Ajattelin, että tähän ei kannata investoida, hän sanoi tiedotustilaisuudessa.

Hän kuitenkin tuli toisiin ajatuksiin, kun näki, että yhteisyritykseltä Kiinassa jäi koko tuotanto omaan maahan, eikä Lifa Air saanut tuoda suojaimia.

– En halua, että mikään ulkopuolinen maa määrittelee, mitä saa tehdä ja mitä ei saa tehdä.

Lifa Airin tavoitteena on saada tuotantoon kesäkuun loppuun mennessä yli miljoona kappaletta kirurgisia suu-nenäsuojia päivässä. Hengityksensuojaimien volyymi tulee olemaan 250 000–300 000 kappaletta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut