Terveyserojen kaventaminen on osoittautunut THL:n mukaan vaikeaksi – lihavuus, tupakointi, korkea verenpaine ja kohonnut kolesteroli yleisempiä matalasti koulutetuilla miehillä

Muun muassa tupakointi ja korkea verenpaine ovat THL:n mukaan yleisimpiä matalasti koulutetuilla miehillä. Mikko Stig / LEHTIKUVA

STT

Terveyserot sosioekonomisten ryhmien välillä ovat Suomessa edelleen merkittäviä. Lihavuus, tupakointi, korkea verenpaine ja kohonnut kolesteroli ovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan yleisimpiä matalasti koulutetuilla miehillä.

– Erot johtuvat arkisesta elämästä ja valinnoista. Kuten siitä, missä syö ja mitä syö tai valitseeko hissin vai portaat, kertoo erikoistutkija Laura Paalanen THL:stä.

Siihen on useita syitä, miksi epäterveelliset elämäntavat kasautuvat juuri matalasti koulutettuun ja pienituloiseen väestöön.

– Ulkoiset tekijät, elinympäristö ja oma motivaatio näyttävät olevan suotuisammat hyville elämäntavoille ylemmissä sosioekonomisissa ryhmissä.

Erot voivat johtua myös työympäristöstä. Esimerkiksi korkeasti koulutetuilla on usein käytettävissään henkilöstöravintoloita, joissa on lämpimän ruoan lisäksi tarjolla salaattipöytä. Matalasti koulutettujen aloilla samanlaista mahdollisuutta monipuoliseen ja terveelliseen ruokailuun ei aina löydy.

– Niillä, joilla on matalampi koulutus, työ on usein myös fyysisesti kuormittavaa ja saattaa olla vuorotöitä enemmän. Myös työn kautta voi tulla kuormittavia tekijöitä, Paalanen mainitsee.

Vaikka keinoja erojen kaventamiseksi löytyy, erot pysyvät

THL:n mukaan terveyden edistämisen toimia kannattaa kohdistaa erityisesti niihin väestöryhmiin, joissa riskitekijät ovat keskimääräistä yleisempiä. Samalla laitos huomauttaa, että terveyserojen kaventaminen on osoittautunut vaikeaksi tehtäväksi.

Paalasen mukaan keinoja terveyserojen kaventamiseksi löytyy runsaasti. Työnantajalla on esimerkiksi mahdollisuus tukea työntekijää tupakoinnin lopettamisessa ja terveellisemmässä ruokailussa. Yhdeksi hyväksi keinoksi Paalanen nostaa henkilöstöravintolat, joita on Suomessa paljon moniin muihin maihin verrattuna.

– Vaikka Suomessa on paljon keinoja käytössä terveyserojen kaventamiseen, silti vaikuttaa, että sosioekonomiset terveyserot pysyvät. Vaikka (sairauksien) riskitekijät koko väestön tasolla ovat vähentyneet 20 viime vuoden aikana, sosioekonomisten ryhmien väliset erot ovat pysyneet.

Yleisin yksittäinen riskitekijä korkea kolesteroli

Riskitekijöillä on taipumus kerääntyä samoille henkilöille, koska niiden taustalla vaikuttavat usein samat elintavat. Mitä useampi riskitekijä henkilöllä on, sitä suurempi on myös todennäköisyys sairastua esimerkiksi sydän- ja verisuonitauteihin. Näillä taas on THL:n mukaan usein altistava vaikutus muille taudeille, kuten esimerkiksi koronaviruksen aiheuttamalle covid-19-taudille.

Yleisin yksittäinen riskitekijä sekä miehillä että naisilla oli kohonnut kolesteroli. Kahden riskitekijän yhdistelmistä miehillä sekä naisilla yleisin oli kohonnut kolesteroli ja korkea verenpaine. Kolmen riskitekijän yhdistelmissä mukaan tuli myös lihavuus.

Myös matalasti koulutetuilla naisilla on enemmän riskitekijöitä kuin keski- tai korkeakoulutetuilla, mutta erot riskitekijöissä eivät ole yhtä suuria kuin korkeasti ja matalasti koulutettujen miesten kesken.

Samalla matalasti koulutettujen ja pienituloisten elinajanodote on Suomessa THL:n mukaan selvästi lyhyempi kuin korkeasti koulutettujen ja hyvätuloisten.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut