Suomessa syötiin viime vuonna aiempaa vähemmän sian- ja naudanlihaa – kauran lisäksi esimerkiksi vihannesten kulutus kasvoi edellisvuodesta

Härkäpavuista valmistetaan esimerkiksi Härtelö-jäätelöä. Kuva: Emmi Korhonen / LEHTIKUVA

STT

Suomalaiset söivät viime vuonna aiempaa vähemmän sian- ja naudanlihaa, kertoo Luonnonvarakeskus Luke.

Lihan kokonaiskulutus oli viime vuonna lähes 80 kiloa henkilöä kohti, kun mukaan on laskettu myös riista ja syötävät elimet. Kokonaiskulutus laski edellisestä vuodesta noin 1,5 kiloa henkeä kohti.

Sianlihan kulutus laski edellisvuodesta noin viisi prosenttia. Naudanlihaa syötiin noin puoli kiloa vähemmän suomalaista kohti kuin toissa vuonna. Siipikarjanlihan kulutus sen sijaan lisääntyi.

– Siipikarjanlihan kulutus kasvoi melkein neljä prosenttia vuodesta 2018. Sen kulutus on nyt 26,6 kiloa henkeä kohti. Sianlihan kulutus sen sijaan laski noin viisi prosenttia, mutta sitä kulutetaan edelleenkin enemmän kuin siipikarjanlihaa, 30,8 kiloa. Naudanlihaa syötiin viime vuonna keskimäärin 18,8 kiloa, mikä oli noin puoli kiloa vähemmän kuin edellisenä vuonna, erityisasiantuntija Erja Mikkola Lukesta kertoo tiedotteessa.

Kaurabuumi jatkui Luken mukaan vahvana, ja se tuntui jopa vahvistuneen hieman tasaisemman vaiheen jälkeen. Kauran kokonaiskulutus kasvoi viime vuonna noin kaksi kiloa suomalaista kohti eli lähes 30 prosenttia edellisvuodesta. Muiden viljalajien kulutus pysyi suunnilleen entisellään. Viljan kokonaiskulutus kasvoi reilut kaksi kiloa henkeä kohti vuodesta 2018 ja oli viime vuonna noin 81 kiloa. Kasvu johtui pääosin kauran kulutuksen kasvusta.

Maitoa juotiin yhä vähemmän

Maidon kulutus jatkoi laskuaan, ja se väheni noin viisi prosenttia edellisvuodesta. Samoin kävi myös vuonna 2018 edelliseen vuoteen verrttuna. Kaikkiaan maitoa juotiin viime vuonna suomalaista kohti noin 102 litraa. Rasvattoman maidon kulutus väheni melkein kahdeksan prosenttia, kevytmaidon noin neljä prosenttia ja täysmaidon yhden prosentin verran.

Keskimäärin maitotuotteiden kulutus joko laski hieman tai pysyi ennallaan. Piimän, jogurtin, viilin ja kerman kulutus väheni muutaman prosentin. Muiden maitopohjaisten tuoretuotteiden, kuten maustettujen rahkojen, kulutus kasvoi. Nestemäisiä maitotuotteita käytettiin vuonna 2019 kaikkiaan 148 kiloa henkeä kohti eli noin neljä prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna.

– Juuston kulutus laski vähän ja oli noin 25 kiloa. Myös voita kului hieman edellisvuotta vähemmän, 3,3 kiloa, Mikkola kertoo.

Kalaa ja kananmunia syötiin entiseen tapaan

Kalan ja kananmunien kokonaiskulutuksessa ei ole tapahtunut suuria muutoksia moneen vuoteen. Kalan kokonaiskulutus pysyi 14,9 kilossa henkeä kohti, joskin kalasäilykkeitä kulutettiin hieman edellisvuotta enemmän. Kananmunien kokonaiskulutus oli noin 12 kiloa, mikä oli suunnilleen saman verran kuin edellisvuonna.

Tuoreita hedelmiä kulutettiin noin 59 kiloa henkeä kohti. Sitrushedelmien kulutus kasvoi hieman edellisvuodesta, kun taas muiden tuoreiden hedelmien kulutus laski hieman. Sama kehitys oli havaittavissa aiempanakin vuonna.

Vihanneksia syötiin edellisvuotta enemmän. Tuoreita vihanneksia käytettiin arviolta 66 kiloa henkeä kohti, mutta määrä sisältää myös mahdollisen hävikin.

Elintarvikkeiden kulutusmäärät perustuvat Luken ravintotasetilastoon, joka on yhteenveto Suomen tärkeimpien elintarvikeryhmien tuotannosta, kotimaisesta käytöstä ja kulutuksesta.

Lihan kulutuksen laskua on enteilty

Luke ennusti viime vuoden lopulla, että lihan ja maitotuotteiden kulutus romahtaa Suomessa vuoteen 2050 mennessä. Vuoteen 2035 mennessä kulutuksen arvioitiin vähenevän neljänneksellä.

Vuoteen 2050 mennessä lihan ja maitotuotteiden kulutus vähenisi ennusteen mukaan jopa puoleen nykyisestä. Jos näin kävisi, peltopinta-alan tarve vähenisi 20–40 prosentilla.

Luken ennusteessa suomalaiset siirtyvät syömään yhä enemmän kasviproteiinia ja kalaa. Etenkin palkokasvien ja kauran käytön uskotaan kasvavan merkittävästi. Vuoteen 2050 mennessä palkokasvien käytön kasvua olisi vähintään 500 prosenttia nykyiseen verrattuna. Kasviproteiinin lähteitä ovat esimerkiksi herneet, pavut, pähkinät, siemenet ja viljat.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut