Yritysten saamien koronatukien jakautumisessa on vielä suuria eroja maakuntien välillä – Uusimaa ja Lappi saaneet eniten tukia asukasta kohden

Valtiokonttorin toimialajohtaja Jyri Tapper uskoo, että maakuntien väliset erot koronatukien jakautumisessa tasoittuvat vielä ajan myötä. JUSSI NUKARI / LEHTIKUVA

STT

Valtaosa yrityksille myönnetyistä koronatuista ja -rahoituksista päätyi Uudenmaan maakunnassa toimiville yrityksille, selviää Business Finlandin, ely-keskusten ja Valtiokonttorin myöntötilastoista.

Heinäkuun 22. päivän lukujen perusteella uusimaalaiset olivat saaneet yrityksille jaetusta 1 055 miljoonasta eurosta vajaat puolet eli 420 miljoonaa euroa. Toiseksi eniten eli 105 miljoonaa euroa meni Pirkanmaalle.

Vähiten koronarahaa oli myönnetty Kainuuseen ja Keski-Pohjanmaalle, joissa kummassakin yritykset saivat sitä vain reilut 9 miljoonaa euroa.

Myös väkilukuun nähden Uusimaa ja Pirkanmaa saivat runsaasti tukea: 249 euroa jokaista uusimaalaista kohden ja 203 euroa per pirkanmaalainen. Väkilukuun suhteutettujen kärkisaajien kolmikkoon kuitenkin kiilasi yllättäen Lappi, jonka saamat 38 miljoonaa euroa vastaavat 217 euroa per asukas.

Kymenlaakson reilun 20 miljoonan euron tukipotti sen sijaan jakautuu asukasta kohden Suomen pienimmäksi tukisummaksi eli 119 euroksi.

Lapin matkailuyrityksiä tuetaan

Varsinkin Valtiokonttorin myöntämää yritysten kustannustukea on maksettu Lappiin suhteessa eniten kaikista Suomen maakunnista: 22. heinäkuuta mennessä myönnetyistä kaikkiaan 13,5 miljoonasta eurosta 1,65 miljoonaa meni pohjoisimpaan Suomeen, eli sitä saatiin 9,33 euroa asukasta kohden.

Varsinais-Suomessa on noin 300 000 asukasta enemmän, mutta tukea on tähän mennessä maksettu sinne 1,37 miljoonaa euroa, jolloin potista jää 2,86 euroa per asukas.

Eniten Valtiokonttorinkin tukea on maksettu Uudellemaalle: 5,8 miljoonaa euroa eli 3,43 euroa asukasta kohden.

Valtiokonttorin toimialajohtajan Jyri Tapperin mukaan korvaushakemuksia käsiteltäessä ei katsota alueellisuutta.

– Haemme niitä yrityksiä, jotka tarvitsevat tukea selviytyäkseen kriisistä. Niitä tuetaan riippumatta siitä, miten ne alueellisesti sijoittuvat. Lappi nousee aika luonnollisesti tapin nokkaan sen takia, että siellä matkailuyritysten osuus korostuu, ja matkailu oli heti ensimmäisenä kiinni menneitä toimialoja, hän sanoo.

Maakuntien välisten erojen Tapper uskoo vielä tasoittuvan.

– Jos ajatellaan, että (Valtiokonttorilla) jaossa on 300 miljoonaa euroa ja 13 miljoonaa on jaettu, hakemuksia on jätetty 5 000 ja päätöksiä tehty 1 000 ja yhden arvion mukaan tämän tuen piirissä voisi olla 15 000–20 000 korvauksensaajaa, tässä vaiheessa ei voi vielä tehdä suuria johtopäätöksiä tukien jakautumisesta, hän kertoo.

Tapper muistuttaa, että koska Valtiokonttorin myöntämä kustannustuki perustuu lakiin, jokainen kriteerit täyttävät yritys voi sitä saada, eikä maantieteellinen sijainti vaikuta siihen.

Nopeasykliset toimialat kärjessä

Toimialoista Valtiokonttorin myöntämien tukien kärjessä ovat majoitus (1,85 miljoonaa euroa) ja urheilutoiminta sekä huvi- ja virkistyspalvelut (1,71 miljoonaa euroa). Kolmantena tulee vähittäiskauppa 1,54 miljoonan euron tuilla ja neljäntenä maaliikenne- ja putkijohtokuljetusyritykset 1,02 miljoonalla eurolla.

Business Finlandin rahoitusta on jaettu eniten eli 71,7 miljoonaa euroa ohjelmisto- ja konsultointialan yrityksille. Tukkukauppa on saanut 63,7 miljoonaa ja vähittäiskauppa 46 miljoonaa euroa.

Ely-keskukset taas ovat jakaneet rahoitusta eniten ravintoloille (hieman yli 15 miljoonaa euroa), taksiliikenteeseen (1,1 miljoonaa euroa) ja ohjelmistojen suunnitteluun ja valmistukseen (miljoona euroa). Luvut eivät kuitenkaan ole suoraan vertailukelpoisia Valtiokonttorin ja Business Finlandin jakamiin summiin, sillä ely-keskukset kirjaavat yritysten toimialat eri tavalla.

Business Finlandin palvelujohtajan Kari Komulaisen mukaan on ollut ilmeistä, että ensimmäisenä tukien kaipuussa olivat kuluttajaliiketoiminnan ja ravintola-alan kaltaiset alat, joilla koronaviruksen aiheuttama häiriö näkyi nopeimmin.

– Yleisellä tasolla teollisuus ja ehkä myös rakennussektori ovat sellaisia, joissa toimialan syklit ovat varsin hitaita. Tuotteita ja palveluita tehdään tilauksesta, ja kun tilaus tehdään, toimittaminen voi olla useiden kuukausien prosessi. Tällaisilla aloilla viive koronan vaikutusten näkymisessä oli paikoitellen pidempi, mutta pitkälti yrityskohtaisia asioita nämä ovat, hän sanoo.

Kriisikestävyys paranee jatkossa

Komulainen uskoo, että yrityksille kehittämistoimiin myönnetyt eurot tulevat merkittävästi edistämään digitalisaatiota kauaskantoisin vaikutuksin. Business Finlandin kautta rahaa on myönnetty noin 820 miljoonaa euroa ja ely-keskusten kautta 224 miljoonaa euroa.

– Hyvin monella yrityksellä kehittämistoimenpiteet liittyvät siihen, että yrityksen toimintamallia uudistetaan tavalla, joka ei edellyttäisi fyysistä kohtaamista. Ne tulevat ottamaan käyttöön käytäntöjä, jotka tulevat olemaan vähemmän herkkiä tämän nyt nähdyn kaltaisille häiriöille, hän kertoo.

Komulaisen mukaan edessä olevat kuukaudet ovat vähintään yhtä tärkeitä kuin takana olevat, koska suurin hyöty Business Finlandin ja ely-keskusten myöntämästä rahoituksesta syntyy kehitysprojektien tuloksena, ei pelkkien rahoituspäätösten ansiosta.

– Kaiken kaikkiaan tätä koronakriisiä ei voiteta sillä, että saadaan rahoitushakemus läpi, vaan sillä, että rahoitus saadaan käytettyä ja onnistutaan sillä saamaan yritykselle aikaan uusia hyödyllisiä tuotteita ja toimintatapoja.

Useita tukimuotoja on toteutettu

Business Finland ja ely-keskukset alkoivat maaliskuussa tarjota yrityksille koronarahoitusta tilanneanalyyseihin ja toiminnan kehittämiseen. Niiden haut menivät kiinni kesäkuun alussa, ja heinäkuun alussa haettavaksi tuli Valtiokonttorin kautta saatava kustannustuki koronasta merkittävästi kärsineiden yritysten kiinteiden kulujen kattamiseen.

Lisäksi yksinyrittäjille on kanavoitu tukea kuntien kautta, ja ravintola-ala on saanut Keha-keskuksen kautta omia tukiaan muun muassa korvaukseksi ravintoloiden toiminnan rajoittamisesta.

Valtion pääomasijoitusyhtiö Teollisuussijoitus on myös alkanut myöntää vakautusrahoitusta keskisuurille yrityksille, mutta sen saajia ei ole julkistettu.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut