Metelöivätkö naapurit tahallaan, vainoavatko sukulaiset vanhojen riitojen takia? Ikäihmisten elämää rajoittavan epäluulon syitä kannattaa selvittää

Luontainen epäluuloisuus voi lähteä laukalle esimerkiksi ikääntymisestä johtuvan aistien heikentymisen, eristäytymisen tai turvattomuuden vuoksi. Roni Rekomaa / LEHTIKUVA

STT

Ajoittainen epäluuloisuus on yleistä ikääntyneillä. Jos epäluuloisuus muuttuu epärealistiseksi tai elämää rajoittavaksi harhaluuloisuudeksi, kannattaa selvittää, mistä on kyse. Ikäihmisen harhaisuutta voivat selittää lukuisat eri syyt, kertoo Tampereen yliopistollisen sairaalan neuro- ja vanhuspsykiatrian ylilääkäri Annamari Sorri.

Sorrin mukaan harhakuvitelmat liittyvät tyypillisesti naapureihin tai sukulaisiin. Ikäihminen voi kuvitella, että naapurit käyvät hänen luonaan varkaissa, metelöivät tarkoituksellisesti tai tarkkailevat häntä. Hän saattaa olla vakuuttunut, että naapurissa pyörii huumerinki tai muita rikollisia. Vanhus saattaa myös ajatella, että sukulaiset yrittävät hyötyä hänestä taloudellisesti tai vainoavat häntä vanhojen riitojen takia.

Myös mustasukkaisuuskuvitelmat ovat tavallisia.

– Taipumus epäluuloisuuteen voi liittyä jossain määrin ihmisen peruspersoonallisuuteen. Kun ikääntyessä siihen yhdistyy esimerkiksi aistien heikentymistä, eristäytyneisyyttä, yksinäisyyttä tai turvattomuutta, voi epäluuloisuus provosoitua, Sorri sanoo.

Eristyksissä omat aivot kehittävät ärsykkeitä

Jos ikäihmisen elämä kapeutuu ja hän eristäytyy muista ihmisistä, hänen aistiärsykkeensä vähenevät. Keski-Suomen keskussairaalan vanhuspsykiatrian erikoislääkärin Silja Runstenin mukaan tällaisessa tilanteessa aivot helposti herkistyvät kehittämään ärsykkeitä itse.

– Joillakin auttaa jo se, että elämään hankitaan uudelleen todellisia ärsykkeitä, eli lähdetään vaikkapa kerhoon, ulkoilemaan tai pidetään enemmän yhteyttä tuttaviin, Runsten huomauttaa.

Joskus epäluuloisuuden lisääntyminen voi kertoa stressistä tai hallinnan tunteen vähenemisestä. Jos esimerkiksi elämässä on suuria muutoksia, oma terveys huononee tai olo on epävarma ja yksinäinen, luottamus muihin ihmisiin voi vähentyä, mikä saattaa altistaa epäluuloisuudelle.

Epäluuloisuuden taustalla voi olla myös kokemus siitä, että maailma muuttuu eikä itse pysy mukana.

Harhaluuloja yleensä vain tietyillä elämänalueilla

Runsten muistuttaa, että ihminen on vielä jollakin tavalla kiinni todellisuudessa niin kauan kun hän pystyy ajattelemaan myös muita mahdollisia selityksiä kuvitelmilleen, eikä asiaan välttämättä ole tarpeen puuttua. Läheisten tulisi huolestua, jos ihminen on täysin vakuuttunut, että harhat ovat todellisia, eivätkä muut selitykset tunnu mahdollisilta.

Sorrin mukaan harhaluulot yleensä heijastuvat vain tiettyihin elämän osa-alueisiin. Ihminen saattaa esimerkiksi asennuttaa oveensa useita lukkoja mutta kykenee kuitenkin huolehtimaan itsestään ja asioistaan.

– Jos harhaluulot alkavat vaikuttaa myös muuhun toimintakykyyn – ihminen ei esimerkiksi uskalla lähteä kotoaan, jotta sinne ei pääse varkaita – on aika hakea apua.

Sorri kertoo, että harhaluuloja voi esiintyä tilapäisesti esimerkiksi sekavuustilassa. Se on iäkkäillä varsin yleinen häiriö, joka voi liittyä tiettyihin lääkkeisiin tai sairauksiin.

Jos harhaluuloja on esiintynyt pidempään, selvitetään muun muassa laboratoriokokeilla, pään kuvantamisella ja muistitesteillä, onko kyseessä psykiatrinen häiriö – tavallisimmin harhaluuloisuushäiriö – vai liittyykö oireilu johonkin elimelliseen aivosairauteen, kuten muistisairauteen tai aivoverenkierron häiriöön.

Vanhus ei välttämättä halua hoitoon

Harhaluuloisen ikäihmisen tukeminen on läheisille haasteellista. Vanhuksen kanssa ei kannata alkaa kinata harhojen paikkaansa pitävyydestä, sillä harhat ovat hänelle totisinta totta, kertoo Annamari Sorri.

– Ikäihminen on altis riitaantumaan ihmissuhteissaan puolustaessaan itseään, ja usein välit voivat mennä kokonaan poikki. Yhteydenpidossa olisi siis hyvä keskittyä muihin asioihin ja kääntää hienovaraisesti keskustelua harhoista pois, Sorri ohjeistaa.

Silja Runstenin mukaan harhakuvitelmiinsa juuttunut ikäihminen ei välttämättä mielellään hakeudu hoitoon. Ajatus siitä, että omassa terveydessä olisi jotakin vialla, on monille kaukainen ja uhkaava.

– Esimerkiksi pelko muistisairaudesta voi tuntua ikäihmisestä paljon uhkaavammalta kuin se, että naapurit ovat varastaneet hänen rahansa. Hän saattaa hokea, että naapurithan tässä pitäisi ottaa kiinni ja viedä pois.

Ääritilanteissa yhteistyökyvytön vanhus voi olla mahdollista saada tahdosta riippumattomaan hoitoon psykiatriselle osastolle. Tähän tarvitaan aina vähintään kahden lääkärin arvio.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.