Tartuntatautipäivärahaa on maksettu tänä vuonna heinäkuun loppuun mennessä yli 9 000 henkilölle yhteensä noin 10 miljoonaa euroa, kertoo Kelan etuuspäällikkö Milla Kaitola STT:lle.
Suuri osa tartuntatautipäivärahaa saaneista on Kaitolan mukaan altistunut koronavirukselle ja tästä syystä he ovat olleet estyneitä tekemään työtään. Lisäksi joukossa on viruksen aiheuttamaan tautiin sairastuneita ja alle 16-vuotiaiden sairastuneiden tai altistuneiden lasten huoltajia.
Kelan tiedoissa ei ole kuitenkaan tarkempia lukumääriä myöntöperusteista.
– Tartuntatautipäiväraha ei edellytä sairastumista vaan altistumista, Kaitola tähdentää.
Lääkäri määrää korvauskelpoisen karanteenin
Tämän vuoden korvaukset ovat perustuneet lääkärien määräämiin karanteeneihin ja eristämisiin. Lääkärin tekemä päätös on kriteerinä tartuntatautipäivärahan saamiselle.
Tartuntatautilain mukainen päiväraha lasketaan ansionmenetyksen perusteella. Ansionmenetys korvataan lääkärin määräämän karanteenin tai eristyksen ajalta kokonaisuudessaan.
Arvio ansionmenetyksestä perustuu korvauksen saajan Kelalle antamaan tositteeseen. Esimerkiksi edellisvuoden verotietoja ei käytetä mukana arvioinnissa.
– Työllisen täytyy toimittaa työnantajalta todistus tai yrittäjällä arvio perustuu YEL-työtuloon.
Entä jos tulot ovat vaikkapa 50 000 euroa kahdelta viikolta?
– Ihmisen tuloista riippuen, mitkä tulot jäävät saamatta karanteenin tai eristämisen ajalta, ansionmenetykset korvataan sataprosenttisesti, sille ei ole mitään ylärajaa, Kaitola sanoo.
Opiskelijalla ja työttömällä ei ole lähtökohtaisesti oikeutta tartuntatautilain mukaiseen päivärahaan, vaan he pysyvät karanteenin ja eristyksen aikana saamansa perusetuuden piirissä.
Opiskelija voi saada siis karanteenin ajalta opintotukea. Työtön saa karanteenin ajalta työttömyyskorvausta, vaikka hän ei olekaan valmiudessa vastaanottamaan työtä. Lisäksi jos työttömälle kertyy ansionmenetystä työttömyyden ajalta esimerkiksi osa-aikaisesta työstä, se korvataan.
Täytyy kuulua Suomeen sosiaalivakuutukseen
Kela vastaa korvauksista sellaisille ihmisille, jotka kuuluvat Suomen sosiaalivakuutusjärjestelmän piiriin. Pelkästään Suomen kansalaisuus ei ole peruste tuen maksamiselle.
Joitain poikkeuksia on sellaisilla ihmisillä, jotka ovat EU:n liikkuvuussäännökseen perustuen työskennelleet Suomessa. Heillä saattaa Kaitolan mukaan olla oikeus tartuntatautipäivärahaan.
Suomeen turistina saapuvalla ei ole tätä oikeutta.
Hallituksen torstaina pitämässä tiedotustilaisuudessa sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila kertoi, että Suomen ja myös joidenkin EU:n ulkopuolisten maiden välillä on sosiaaliturvasopimuksia, jotka saattaisivat mahdollistaa korvauksia.
Pääministeri Sanna Marin korosti tiedotustilaisuudessa, että tällä viikolla puhuttaneissa karanteenimääräyksissä – niin kutsutuissa pakkokaranteeneissa – on kyse pakkotoimesta. Tällöin ansionmenetykset tulee korvata.
Toisaalta ihminen on voinut itse päättää lähteä lomalle riskimaahan, ja tällöin korvausten maksaminen voi sotia vastaan ihmisten yleistä oikeustajua.
Näissä tilanteissa voitaisiin Marinin mukaan pohtia sitä, myönnetäänkö tartuntatautipäiväraha täysimääräisenä. Sosiaali- ja terveysministeriössä selvitetään, olisiko lakiperustaa mahdollista muuttaa tältä osin.
Summa kasvanut jo monikymmenkertaiseksi
Laajoja pakkokaranteeneja varten Kela ei ole toistaiseksi tehnyt erillisiä laskelmia. Tässä vaiheessa Kelan etuuspäällikkö Kaitolan mukaan keskusteluja on käyty ja Kelasta on pyydetty laskelmia siitä, paljonko tämä maksaisi.
Tämän kevään keskimääräisiin kuluihin perustuen 10 000 ihmisen kahden viikon mittainen pakkokaranteeni kustantaisi yhteiskunnalle noin 14 miljoonaa euroa, selviää Kaitolan antamista tiedoista.
– Siinä on jonkinlainen lukuhaarukka siitä, mistä puhutaan, Kaitola sanoo.
Koko viime vuoden aikana tartuntatautipäivärahaa maksettiin 120 henkilölle yhteensä 300 000 euroa. Viimevuotiset ja muut koronavirusepidemian ulkopuoliset tapaukset liittyvät Kaitolan mukaan muun muassa salmonellaan ja tuberkuloosiin.
– Aika lailla erilaisista summista puhutaan, hän toteaa.