Työryhmä ehdottaa: Postinjakelu kolmipäiväiseksi vuodesta 2022 alkaen

Työryhmän mielestä tarvetta viisipäiväiselle kirjeiden jakamiselle ei enää ole, koska jaettavaa ei ole. EMMI KORHONEN / LEHTIKUVA

STT

Valtiosihteerien työryhmä ehdottaa, että postinkannossa siirrytään kolmipäiväiseen jakeluvelvoitteeseen. Työryhmän ehdotuksen mukaan kolmipäiväinen jakeluvelvoite aloitettaisiin vuodesta 2022.

Syynä muutokseen on perinteisen kirjepostin nopea vähentyminen, joka on koronaepidemian aikana entisestään kiihtynyt.

– Tarvetta viisipäiväiseen jakeluun ei enää ole, koska jaettavaa ei enää ole. Koronaepidemia on entisestään vauhdittanut kirjeen kuolemaa. Ei ole todennäköistä, että jakelumäärät palautuvat entiselleen, kun epidemia hellittää, sanoo työryhmää johtanut valtiosihteeri Olli Koski tiedotteessa.

Työryhmän mukaan jakelupäivien karsiminen on merkittävin toimenpide kustannustehokkaan toiminnan takaamiseksi.

Muutos vähentäisi postinjakelussa tehtävän työn määrää. Kosken mukaan vaikutuksista ei ole mahdollista antaa arviota henkilötyövuosina tai "nuppilukuna".

– On Postin ja sen henkilöstön neuvottelukysymys osaltaan, kuinka töitä järjestellään. Täytyy huomioida myös se, että Posti-konsernissa on myös kasvavia liiketoiminta-alueita, kuten pakettien jakelu ja logistiikka, Koski sanoi tiedotustilaisuudessa.

– On mahdollista, että ihmisiä siirtyy työtehtävistä toiseen.

Kosken mukaan henkilöstömuutokset ja työnkuvien muutokset tulee tehdä hallitusti ja aktiivisessa vuoropuhelussa henkilöstön kanssa, kuten valtioneuvoston omistajapoliittinen periaatepäätös edellyttää.

Sanomalehtien viisipäiväiseen jakeluun tukea

Työryhmän ehdotuksessa pyritään myös turvaamaan viisipäiväinen sanomalehtien jakelu harvaan asutuilla alueilla, jos postinjakelu muuttuu kolmipäiväiseksi.

Esityksenä on, että valtio tarjoaisi määräaikaista tiedonvälitystukea niille kahdelle viikonpäivälle, jolloin normaalipostia ei jaeta. Tuki maksaisi valtiolle arviolta 10–15 miljoonaa euroa vuodessa.

– Tällä pyritään varmistamaan ja tullaan varmistamaan, että ne, jotka viisipäiväisen sanomalehden tarvitsevat jatkossakin tiedonvälitykseen, tulevat sen saamaan, Koski sanoi.

Kosken mukaan tuettu jakelu ei olisi sanomalehdille ilmaista, vaan lehdet maksaisivat siitä kohtuulliseksi katsotun hinnan.

Lokerikkojakelusta tehokkuutta postinkantoon

Työryhmän mukaan siirtyminen lokerikkojakeluun kerrostaloissa tehostaisi postinjakelua sekä vähentäisi jakajien työtapaturmien ja työkyvyttömyyden riskiä.

– Kun lähdetään postilakia uudistamaan, tulisi miettiä keinoja, voitaisiinko tätä saada asunto-osakeyhtiöille houkuttelevammaksi siirtyä lokerikkojakeluun entistä enemmän, Koski sanoi.

Kosken mukaan ehdotetut uudistukset parantaisivat Postin mahdollisuuksia toimia kannattavasti ja kehittyä.

– Se ei ole auringonlaskun yhtiö, jos sääntelyä lähdetään uudistamaan maailman menoa vastaavasti.

Hallituksen vaihtumisen jälkeen tammikuussa asetettiin valtiosihteerien työryhmä arvioimaan Postin roolia. Työryhmän puheenjohtajana toiminut Koski on omistajaohjausministeri Tytti Tuppuraisen (sd.) valtiosihteeri.

Työryhmän tehtävänä oli selvittää vaihtoehtoja postin ja sanomalehtien jakelun turvaamiseksi koko maassa. Alun perin työryhmän työn piti valmistua jo keväällä, mutta aikataulu venyi koronatilanteen aiheuttamien kiireiden vuoksi.

PAU pelkää postinjakajien osa-aikaistamista

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU pitää tärkeänä, että mahdollisimman moni postinjakaja voisi jatkossakin tehdä kokoaikaista työtä, vaikka postinjakelu muuttuisi kolmipäiväiseksi.

Valtiosihteerien työryhmä ehdottaa, että postinkannossa siirryttäisiin kolmipäiväiseen jakeluvelvoitteeseen vuodesta 2022 alkaen. Työryhmän mukaan tarvetta viisipäiväiseen jakeluun ei enää ole, koska perinteisen kirjepostin määrä vähenee vauhdilla.

PAUn puheenjohtaja Heidi Nieminen katsoo, että jos kolmipäiväiseen jakeluun mennään, työsuhteet pitäisi pyrkiä säilyttämään kokoaikaisina jakamalla postia eri alueilla eri päivinä.

Niemisen mukaan huonoin vaihtoehto olisi matalapalkkaisten ihmisten "leikkurimainen" osa-aikaistaminen kolmepäiväiseen työviikkoon.

– Se tarkoittaa, että semmoisella palkalla ei kukaan elä ja alalta pyrkivät vain kaikki pois, Nieminen sanoo STT:lle.

Hänen mukaansa jokainen voi pohtia, mitä tarkoittaisi 2 000 euroa kuussa kokoaikaisessa työssä tienaavalle, että ansioista lähtisi melkein puolet pois.

– Veikkaukseni on, että aika harva sellaisessa työssä pyrkii olemaan ja siihen sitoutumaan. Jos me haluamme tässä maassa kolmen jakelupäivän osalta pitää laadukkaat jakelupalvelut, niin siellä pitää olla kokoaikainen, sitoutunut henkilöstö, joka sen pystyy toteuttamaan.

Posti: Ehdotukset toteutettava mahdollisimman pian

Posti kiittelee valtiosihteerien työryhmän esityksiä ja sanoo, että ne pitäisi toteuttaa mahdollisimman nopeasti.

Postin mukaan yleispalvelun viisipäiväiselle jakelulle ei ole enää asiakastarvetta eikä kannattavuuden edellytyksiä. Yleispalveluvelvoite koskee postimerkillä varustettuja kirjeitä ja kortteja. Niiden osuus Postin kaikista lähetyksistä oli alkuvuonna vain noin kolme prosenttia.

Postin postipalvelut-liiketoimintaryhmän johtajan Yrjö Eskolan mukaan kirjemäärästä on 2000-luvulla hävinnyt yli 60 prosenttia.

– Koronakriisin aikana kiihtynyt kirjevolyymin lasku on lisännyt jakelun kustannuspaineita jo nyt. Muutoksen voimaantulo vuonna 2022 on hyvin kaukana ja ratkaisuja tarvittaisiin jo aiemmin, Eskola sanoo tiedotteessa.

Työryhmä nosti esille myös kerrostalojen lokerikkojakelun, joka voisi ryhmän mukaan tehostaa postinjakelua. Postin Eskola toivoo, että ehdotusta lokerikkojakelusta viedään nopeasti eteenpäin.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.