Minervasäätiö palkitsi kantasolujen nuorentamista koskevan tutkimuksen – "Tavoitehan ei ole, että elettäisiin ikuisesti vaan elettäisiin mahdollisimman pitkään terveenä"

Tutkimusryhmän päätutkija Nalle Pentinmikko Helsingissä 13. syyskuuta 2020. HEIKKI SAUKKOMAA / LEHTIKUVA

Eeva Nikkilä-Kiipula / STT

Lääketieteellistä tutkimusta edistävä Minervasäätiö on myöntänyt 20 000 euroa tutkimukselle, jonka mukaan kantasoluja voidaan nuorentaa puuttumalla kantasolujen ja niiden naapurisolujen väliseen viestintään.

Palkinnon saaja on Helsingin yliopiston tutkimusryhmä, jonka artikkeli aiheesta on julkaistu brittiläisessä tiedelehti Naturessa.

Onko nyt siis löydetty avain ikuiseen nuoruuteen, tutkimusprojektin päätutkija tohtorikoulutettava Nalle Pentinmikko?

– Ei ehkä niinkään voida sanoa, mutta ollaan löydetty yksi tapa, jolla voidaan mahdollisesti pitää vanha kudos terveenä pidempään. Tavoitehan ei ole, että elettäisiin ikuisesti vaan elettäisiin mahdollisimman pitkään terveenä, Pentinmikko sanoo.

Tutkimuksen löydöstä voidaan tulevaisuudessa käyttää esimerkiksi helpottamaan ikääntyneiden suolisto-ongelmia ja vähentämään syöpähoitojen sivuvaikutuksia. Esimerkiksi sytostaatit eli solumyrkyt vaurioittavat paitsi syöpäsoluja myös tervettä kudosta.

– Vanhoilla ihmisillä tämä usein aiheuttaa komplikaatioita, koska terve kudos ei enää pysty uusiutumaan ja korjaantumaan niin hyvin kuin nuorilla. Nyt me löysimme yhden mekanismin, jolla pystyttäisiin esimerkiksi mahdollistamaan tällaisten hoitojen jatkaminen vanhoillakin ihmisillä, koska terveen kudoksen uusiutumismekanismeja pystytään parantamaan, Pentinmikko sanoo.

Pahimmillaanhan hoidoista saatetaan jopa luopua, jos hoitojen sivuvaikutusten pelätään olevan niin vakavia vanhoille potilaille.

Väärät signaalit kantasolujen naapurustosta

Kantasolut ylläpitävät kudoksen toimintaa ja uusiutumiskykyä suolistossa. Kantasolujen toimintaa tukevat niiden ympäristössä etenkin naapurisolut eli Panethin solut.

– Mutta nyt me huomasimme, että vanhoissa kudoksissa Panethin solut alkavat tuottaa Notum-entsyymiä. Tämä on haitallista siksi, että Notum pystyy estämään hyödyllisten Wnt-molekyylien toiminnan.

Wnt-molekyylit puolestaan ovat elintärkeitä kantasoluille.

Tutkimusryhmä pystyi Pentinmikon mukaan osoittamaan, että estämällä Notumin toimintaa lääkeaineella pystyttiin parantamaan kantasolujen toimintaa.

– Estettiin väärät signaalit (kantasolujen) naapurustosta, Pentinmikko kertoo.

Helsingin yliopiston tutkimusryhmän yhteistyötutkijat olivat kehittäneet lääkeaineen Notum-entsyymiä vastaan.

Syynissä Notumin mahdollinen merkitys suolistosyövissä

Tutkimusryhmän työn alla on Pentinmikon mukaan parhaillaan se, mitä muuta virkaa Notum-entsyymillä on.

– Jostain syystähän sitä tuotetaan elimistössä. Muista tutkimuksista tiedetään, että se on tärkeä molekyyli yksilön kehityksen aikana. Mutta nyt löysimme sen, että vanhoissa kudoksissa sen tuotto lisääntyy ja se on haitallista. Pyrimme selvittämään, missä muualla se voisi esiintyä.

Pentinmikon mukaan tutkimusryhmä on huomannut, että Notumilla voi olla merkitystä suolistosyövissä ja niiden syntymekanismeissa.

– Sitä tutkimme seuraavaksi.

Helsingin yliopiston tutkimusryhmää johtaa apulaisprofessori, Suomen Akatemian huippuyksikön johtaja Pekka Katajisto.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.