Marin: Hallituksen budjettiriihessä löydetty isoissa asioissa sopu – ensi vuoden budjetti yli 10 miljardia alijäämäinen

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson, opetusministeri Li Andersson, pääministeri Sanna Marin, sisäministeri Maria Ohisalo sekä tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko kertoivat hallituksen budjettineuvotteluista Säätytalon edustalla illalla puoli yhdeksän maissa. VESA MOILANEN / LEHTIKUVA

Anniina Luotonen, Viivi Salminen / STT

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan hallituksen budjettineuvotteluissa on löydetty sopu isoissa asioissa. Valtion ensi vuoden budjetti tulee olemaan noin 10,7 miljardia alijäämäinen.

– Meillä on ollut isoja asioita käsittelyssä, muun muassa kuntien taloudellinen tilanne, järjestöjen rahoitus, energiaverotukseen liittyvät kysymykset, muutamia mainitakseni tästä isosta kokonaisuudesta. Tietenkin myös työllisyystoimet, hän kertoi toimittajille neuvottelujen tilanteesta Säätytalolla.

Marinin mukaan hallituspuolueilla on ollut ratkaisuhalukkuutta. Hallitus tiedottaa vasta huomenna ratkaisujen yksityiskohdista.

Hallituspuolueiden puheenjohtajat ja valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) olivat tiistaina neuvottelemassa Säätytalolla toista päivää.

Vanhanen kertoi, että ensi vuoden budjettiin on nyt ollut tarkoitus kirjata etukäteen kaikki koronaan liittyvät menot. Pelkästään koronatestauksesta tulee lähes 1,5 miljardin euron kulut. Vanhanen oli jo aiemmin ennakoinut, että valtiovarainministeriön budjettiehdotuksen seitsemän miljardin euron alijäämä kasvaa.

Marin sanoi, että eri puolueilla on ollut jo maanantain ja tiistain aikana ryhmäkokouksia ja ministerit on pidetty valmistelutyössä mukana.

Hallitus neuvottelee kokonaisuutena ensi kertaa vasta huomenna aamulla, kun neuvottelut Säätytalossa jatkuvat aamuyhdeksältä.

Ratkaisut 30 000 työllisen saamiseksi hahmottumassa

STT:n haastattelemien lähteiden mukaan jo jonkin aikaa on ollut näkyvissä, että toimet 30 000 työllisen saamiseksi ovat löydettävissä.

Hallitus on toteuttamassa ensimmäisen erän työllisyystavoitteestaan ainakin kajoamalla eläkeputkeen sekä tukemalla työttömien työnhakua.

Viime vaalikaudella voimakasta arvostelua herättänyt aktiivimalli on jalostunut nyt niin sanotuksi omaehtoisen työnhaun malliksi tai joidenkin suussa pohjoismaiseksi ajattelumalliksi.

Työttömän työnhakua tuetaan aktiivisilla työvoimapalveluilla sen sijaan, että työpaikkojen hakemiseen painostettaisiin koventamalla karenssin uhkaa. STT:n tietojen mukaan hallitus olisi satsaamassa työllisyyspalveluihin yli 50 miljoonaa euroa, jotta TE-keskuksiin saataisiin riittävä määrä henkilökuntaa tapaamaan työttömäksi jääneitä riittävän ajoissa ja riittävän usein.

Työttömän velvoitteeksi tulisi hakea työtä yksilöllisen työllistymissuunnitelman mukaisesti 0–4 kertaa kuukaudessa. Mahdollisista laiminlyönneistä tulisi ensi vaiheessa huomautus ja myöhemmin porrastetusti karenssia, joka voisi olla enintään 45 päivän pituinen.

Eläkeputken heikentäminen on siirtymässä työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvoteltavaksi siten, että hallitus antaa niille todennäköisesti evästyksenä tavoitellun työllisyysvaikutuksen. Lopputulemana voi näin olla yhä pelkkä eläkeputken heikennys sen sijaan, että työttömäksi jääneen ikääntyneen tie eläkkeelle tukittaisiin kokonaan. Ratkaisuja pitäisi tulla vielä tämän vuoden aikana.

Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko on korostanut viime päivinä sitä, että viime kädessä hallituksen on kyettävä tekemään ratkaisuja.

Energiaturpeen vähentämiseen mallia Britanniasta

STT:n tietojen mukaan hallituspuolueet ovat löytäneet yhteisymmärryksen siitä, miten turpeen energiakäytön väheneminen varmistetaan. Tavoitteena on varmistaa, että energiakäyttö vähintään puolittuu vuoteen 2030 mennessä.

Varsinkin vihreät ja keskusta ovat olleet vastakkain energiaverotuksesta, mutta tiistai-illan tietojen mukaan kompromissin avaimet olivat olemassa. Tavoitteena oli saada sopu hallituspuolueiden kesken vielä samana iltana.

Kokonaisuutta arvioidaan keskiviikkona, kun koko hallitus on koolla.

Lämmityspolttoaineille jo aiemmin sovittu 100 miljoonan euron veronkorotus jyvitetään odotetusti myös turpeelle. Alustavan neuvottelutuloksen mukaan turpeen verotus olisi lähes kaksinkertaistumassa.

Yksin veronkorotus ei kuitenkaan olisi vihreiden mielestä varmistanut sitä, että tavoite energiakäytön puolittumisesta toteutuu. Sen takia käyttöön ollaan ottamassa niin sanottu lattiahintamekanismi, jolla Britanniassa on ajettu alas kivihiiltä. Mallista keskusteltiin jo hallitusneuvotteluissa, mutta tuolloin keskusta ei ajatukseen lämmennyt.

Suunnitelmana on, että tiedemaailma arvioisi oikean tason lattiahinnalle. Lattiahintaa nostettaisiin, jos näyttää siltä, että päästöoikeuden hinnan kehitys ja veronkorotus eivät tuota toivottua lopputulosta.

Tiistai-iltana kysymys päästökauppakompensaation jatkosta oli vielä avoinna. Teollisuuden sähköveron lasku kohti EU:n sallimaa minimitasoa olisi tapahtumassa heti ensi vuoden alusta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.