Työllisyyspaketista löytynyt budjettiriihessä sopu – uusi työllisyystavoite 80 000, kertoo hallituslähde

Pääministeri Sanna Marin (oik.) ja tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko. HEIKKI SAUKKOMAA / LEHTIKUVA

STT

Hallitus on löytänyt sovun työllisyyspaketista, joka toisi valtiovarainministeriön arvion mukaan vähintään 30 000 uutta työllistä, hallituslähde kertoo STT:lle. On mahdollista, että työllisten määrässä päästään jopa joitakin tuhansia yli 30 000:n.

Hallituksen budjettiriihessä on lähteen mukaan myös sovittu, että koko hallituskauden tavoite on nousemassa noin 80 000 uuteen työlliseen aiemmasta 60 000:sta. Toimien ei tarvitse vaikuttaa kuin vasta vuosikymmenen loppuun mennessä. Hallitusohjelmaan kirjatussa tavoitteessa työlliset piti saada hallituskauden loppuun eli vuoteen 2023 mennessä.

Budjettiriihestä on odotettu päivitettyä tavoitetta työllisten määrään, sillä koronakriisin takia hallituksen tavoittelemaa 75 prosentin työllisyysastetta ei ole muuten pidetty realistisena.

Budjettineuvottelujen loppuinfo pidetään tänään kello 16 valtioneuvoston linnassa. Valtioneuvostosta kerrotaan, että paikalla ovat hallituspuolueiden viisi puheenjohtajaa ja valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.).

Hallitus on lähteen mukaan toteuttamassa ensimmäisen erän työllisyystavoitteestaan nostamalla eläkeikää lähestyvien työllisyyttä, tukemalla työttömien työnhakua sekä alentamalla varhaiskasvatusmaksuja. Työmarkkinakeskusjärjestöt saisivat neuvoteltavaksi kokonaisuuden, jonka avulla yli 55-vuotiaiden työllisyysastetta pitäisi nostaa. Hallitus antaa niille evästyksenä tavoitellun työllisyysvaikutuksen, joka olisi hallituslähteen mukaan noin 10 000 työllistä.

Lopputulemana voi olla eläkeputken heikennys tai se, että työttömäksi jääneen ikääntyneen tie eläkkeelle tukittaisiin kokonaan. Ratkaisuja pitäisi tulla vielä tämän vuoden aikana.

Työllisyyspaketin yksityiskohdista kertoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat .

Osatyökykyisten työllistäminen ja palkkatuki myös keinoissa

Viime vaalikaudella voimakasta arvostelua herättänyt aktiivimalli on jalostunut niin sanotuksi omaehtoisen työnhaun malliksi tai joidenkin suussa pohjoismaiseksi ajattelumalliksi. Työttömän työnhakua tuetaan aktiivisilla työvoimapalveluilla sen sijaan, että työpaikkojen hakemiseen painostettaisiin koventamalla karenssin uhkaa. Tavoitteena hallituslähteen mukaan on, että karensseja säätämällä järjestelmä ei kuitenkaan sakota niitä, joiden on mahdotonta esimerkiksi alueen vähäisen työpaikkatarjonnan takia työllistyä.

Lisäksi budjettineuvotteluissa sovittu työllisyyspaketti pitää sisällään osatyökykyisten työllistämistä, työvoimapalveluiden kehittämistä ja palkkatuen kehittämistä. Nämä toimet ovat vaikutukseltaan kuitenkin pienemmässä roolissa kokonaisvaikutuksen kannalta.

Vanhanen: Koronatestaamiseen varattu rahaa 1,4 miljardia euroa ensi vuonna

Ensi vuoden budjetti painuu koronamenojen takia alijäämälle selvästi enemmän kuin mitä valtiovarainministeriö aiemmin ehdotti. Valtiovarainministeri Vanhanen kertoi eilen, että alijäämäksi tulee noin 10,7 miljardia euroa.

Koronaviruspandemian hoito ei ole rahasta kiinni, Vanhanen vakuutti saapuessaan aamulla budjettiriiheen.

Vanhasen mukaan pelkästään koronavirustestaamiseen on budjetissa varattu 1,4 miljardia euroa. Luku on laskettu 30 000 päivittäisen testauksen mukaan.

Vanhasen mukaan neuvotteluissa käydään tänään pääluokkakohtainen käsittely, jossa käydään läpi kaikki tulot ja menot koko hallituksen kanssa.

Tavoitteena on, että velkaantumisaste taittuisi vuonna 2030.

– Siltä pohjalta on kestävyystiekarttaa rakennettu, Vanhanen sanoi.

Keskusta tyytyväinen ratkaisujen syntymiseen myös turpeesta

Keskustan puheenjohtajan Annika Saarikon mukaan turpeelle tuleva veronkorotus on osa hallituksen ilmastotyötä. Kysymys ei ole puolueelle helppo, sillä kansanedustaja Hannu Hoskonen (kesk.) arvosteli veronkorotusta jo eilen voimakkaasti.

– Ilman muuta tämä on ollut yksi ison väännön kohde, mutta olemme tyytyväisiä siitä, että nämä ratkaisut on saatu tehtyä, Saarikko sanoi toimittajille Säätytalolla.

Energiaturpeen verotus on STT:n tietojen mukaan kiristymässä odotetusti muiden lämmityspolttoaineiden kanssa. Hallitus sopi jo aiemmin, että lämmityspolttoaineiden veroa kiristetään sadalla miljoonalla eurolla.

Saarikko ja elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) viittasivat molemmat jo aiemmin tehtyihin päätöksiin.

– Sadan miljoonan lämmityspolttoaineiden nostamiseen oli sitouduttu, ja nyt kaikki nousevat samassa suhteessa. Se on sellainen kompromissi, joka viideltä puolueelta saatiin aikaiseksi, Lintilä sanoi.

Vihreiden ilmastoministerin Krista Mikkosen mielestä ratkaisu johdattaa Suomea kohti tavoitetta hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä. Myös vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo sanoi olevansa "erittäin hyvillä mielin".

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.