”Musiikissa on voimaa, se on kuin kuudes aisti” – 95-vuotias opettajalegenda arvioi, että Porvoon viuluakatemialaiset ovat matkalla kohti huippua

Nuori lupaava viulisti Aino Mattila sai Porvoossa neuvoja ja opastusta viuluakatemiassa vierailleelta professori Tuomas Haapaselta. Viuluakatemia
Samu Karvala

Samu Karvala

Joulukuussa 96 vuotta täyttävä professori Tuomas Haapanen on uransa varrella kuunnellut ja opastanut lukuisia viime vuosikymmenien suomalaisia huippuviulisteja kuten Pyry Mikkolaa, Jaakko ja Pekka Kuusistoa, Reka Szilvayta ja Petteri Iivosta. Hän toimi Sibelius-Akatemian viulunsoiton pääopettajana vuodesta 1978 alkaen. Haapanen on toki ollut pitkään eläkkeellä, mutta opettaa edelleen nuoria lahjakkuuksia, jos kysytään.

Porvooseen 2017 asettuneen viuluakatemian veturi Janne Malmivaara oli aikanaan itse Haapasen oppilas. Haapanen teki viime viikonloppuna kaksi opetuspäivää Porvoon musiikkiopiston tiloissa ja arvioi viuluakatemian oppilaiden osaamista.

– Olen nyt toista kertaa täällä Porvoossa opettamassa näitä lapsia ja nuoria. Kuuntelen jokaisen soittoa ja annan henkilökohtaista palautetta 45 minuutin ajan. Lisäksi keskustelemme yhteisellä ryhmätunnilla, Haapanen kertoi.

Hän arvioi, että Porvoon viuluakatemialaisilla on erinomaiset mahdollisuudet kehittyä kohti huipputasoa.

Tuomas Haapasen mukaan parhaat viulunsoittajat tarvitsevat sekä lahjakkuutta että kovaa työtä.

– Lisäksi on tärkeää aloittaa tarpeeksi varhain, viimeistään noin seitsenvuotiaana. Itse aloitin aikanaan liian myöhään, Haapanen naurahti.

Halu kehittyä ja tulla paremmaksi on nuorissa itsessään.

Haapanen pääsi Sibelius-Akatemian nuoriso-osastolle 1938, mutta pian sota keskeytti viuluopinnot vuosiksi. Hän oli myös taitava pianisti. Sodan aikana hän kouluttautui taistelulentäjäksi, mutta sota ehti päättyä juuri ennen nuorukaisen joutumista korkean riskin tositoimiin.

Haapanen sai Sibelius-Akatemiasta viuludiplomin 1948 ja jatkoi sen jälkeen opintojaan Pariisissa.

– Noista päivistä on suomalaisen viulunsoiton yleistaso noussut merkittävästi. Kunnollista opetusta voi nyt saada jo muuallakin kuin vain Helsingissä, ja uusia lahjakkuuksia tulee esille jatkuvasti.

Viihde- ja populäärimusiikin valta-asemasta huolimatta klassinen musiikki pitää yhä pintansa. Konserttisalit täyttyvät ainakin Helsingissä miltei aina ja Suomen musiikkiopistoista ja konservatorioista nousee jatkuvasti uusia lahjakkuuksia, jotka ovat valmiita päämäärätietoiseen harjoitteluun.

– Halu kehittyä ja tulla paremmaksi on nuorissa itsessään. Opettajien tehtävänä on auttaa heitä löytämään keinot siihen. Soittimellisen taituruuden ja musikaalisen ymmärryksen kehittäminen on pitkäjänteistä ja vaativaa työtä, mutta harjoitukseen käytetyt tuntimäärät eivät sellaisenaan takaa laadullisia tavoitteita, eikä niitä pitäisikään liioitella, Haapanen toteaa.

Haapasen mielestä lahjakkaimpien kohdalla harjoitustunteja ei pitäisi laskea – tasa-arvo ei tarkoita tasapäistämistä. Suomalaisten huippujen taso on täysin kansainvälinen.

Konsertissa voi koettaa tehdä vaikutuksen myös ulkomusiikillisin keinoin, mutta Haapasen kokemuksen mukaan puhdas soitto on paras tapa valloittaa yleisö.

– Musiikki on kuin kuudes aisti, sen voimaa on vaikea selittää.

Klassisessa musiikissakaan taitavimmista soittajista ei välttämättä tule tunnetuimpia tai kuuluisimpia, mutta ammattimuusikoksi on monta eri tietä.

– Solistinen ura ja kuuluisuus eivät ole soiton opiskelijalle ainoa päämäärä, eikä pidä unohtaa, että jo paikan saaminen tämän päivän huippuorkestereissa edellyttää myös korkeatasoista solistista osaamista.

Viuluakatemia tarjoaa Suomen nuorille huippuviulisteille vapaaehtoista lisäkoulutusta Porvoossa 5–6 viikonloppuna vuodessa. Vastaavanlaisen selloakatemian työ on myös käynnistynyt tammikuussa 2020. Yhdessä ne muodostavat jousiakatemian.

Kyse on laadukkaan opetuksen lisäksi yhteisöllisyydestä – lahjakas nuori voi olla omalla kotiseudullaan ainoa, joka tähtää soitossaan korkeimmalle tasolle.

– Tämä on jatkuva prosessi, katse ei ole ensi keväässä vaan kaukana tulevaisuudessa. Nämä periodit ovat hyvää johdatusta myöhemmille opinnoille esimerkiksi ulkomailla, Janne Malmivaara kertoo.

Hän kiittää Porvoon musiikkiopiston rehtori Felix von Willebrandia tuesta jousiakatemiatyölle Porvoossa.

– Tällaisella koulutuksella on Porvoolle pr-arvoa. Pyrimme järjestämään myös konsertteja oppilaiden kokoontumisten yhteyteen.

Seuraavan selloakatemian kokoontumisen yhteydessä onkin 4.10. Porvoon tuomiokirkossa Bach-ohjelmalla konsertti, jota tähdittää vieraileva opettaja Erkki Rautio.

Kuka?

Tuomas Haapanen

Syntynyt 29. joulukuuta 1924.

Viulisti, viulunsoiton opettaja, rehtori ja professori.

Opiskeli Sibelius-Akatemiassa ja Pariisissa.

Toimi soolouransa lisäksi Radion sinfoniaorkesterin ja Helsingin kamariorkesterin konserttimestarina.

Opetti sekä Turun konservatoriossa 1962–1978 että Sibelius-Akatemiassa 1978–2005.

Toimi useiden kansainvälisten viulukilpailujen tuomaristoissa, mm. Jean Sibelius -viulukilpailun puheenjohtajana.

Hoiti kuntoaan juoksemalla 50 vuoden aikana yli 60 000 kilometriä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.