Trumpin tie voittoon on kapea, mutta yhä olemassa – presidentillä ei ole varaa hävitä Floridassa

Presidentti Donald Trumpin toiveet jatkokaudesta nojaavat siihen, että hän saa jäljellä olevien viikkojen aikana kurottua demokraattien ehdokkaan Joe Bidenin johtoa umpeen. . AFP. / LEHTIKUVA

Anssi Rulamo / STT

Yhdysvaltain presidentinvaaleihin on aikaa alle seitsemän viikkoa, ja demokraattien Joe Biden on edelleen selkeä ennakkosuosikki vaalien voittajaksi. Siitä kertoo muun muassa se, että FiveThirtyEight -sivuston ennustemallin mukaan Bidenin voiton todennäköisyys on 76 prosenttia.

Asiantuntijat ovat melko yksimielisiä siitä, että jos vaalit pidettäisiin nyt, Biden voittaisi. Entisellä varapresidentillä on valtakunnallisissa kyselyissä keskimäärin 6–7 prosenttiyksikön etumatka presidentti Donald Trumpiin, ja hän on edellä myös keskeisimmissä vaa'ankieliosavaltioissa.

Vaikka Yhdysvaltain vaalit ratkeavatkin valitsijamiesjärjestelmällä, ei Trump voisi käytännössä mitenkään saada enempää valitsijamiehiä, jos hän häviäisi kokonaisäänimäärässä yli viidellä prosenttiyksiköllä.

Presidentin toiveet nojaavatkin siihen, että hän saa jäljellä olevien viikkojen aikana kurottua Bidenin johtoa umpeen.

Ruostevyöhyke lipumassa takaisin demokraateille

Mitä todennäköisimmin kaksi tärkeintä osavaltiota vaaleissa ovat Florida ja Pennsylvania. Voisi jopa sanoa, että jos Trump häviää jommankumman niistä, on hänen hyvin vaikea saavuttaa vaalivoittoon vaadittavat vähintään 270 valitsijamiestä.

– Florida on Trumpille hyvin tärkeä. Jos hän häviää Floridan, hänellä on erittäin vaikeaa, sanoo Uppsalan yliopiston Pohjois-Amerikan tutkimuksen professori Dag Blanck.

Jos Biden onnistuisi voittamaan jommankumman osavaltion, olisi Trumpin voitettava useampia pienempiä vaa'ankieliosavaltioita, joissa Biden on tällä hetkellä niskan päällä.

Viime vaaleissa Trumpin voiton takeena oli se, että hän voitti paljolti valkoisen työväen tuen ansiosta ruostevyöhykkeen osavaltiot Pennsylvanian, Wisconsinin ja Michiganin, kaikki varsin pienellä marginaalilla. Republikaanit eivät olleet voittaneet mitään niistä sitten 1980-luvun.

– Trump voitti viimeksi Wisconsinin, Michiganin ja Pennsylvanian vähän yllättäen, ja nyt hänen pitäisi puolustaa voittoaan niissä. Biden on nyt niissä edellä, Michiganissa vieläpä varsin selvästi. Muissa ei niin selvästi, mutta edellä kuitenkin.

Pennsylvaniassa Bidenin johto on FiveThirtyEightin gallupkeskiarvon mukaan noin viisi ja Wisconsinissa noin seitsemän prosenttiyksikköä. Asetelman kääntäminen on mahdollista, mutta ei helppoa.

Ruostevyöhykkeen vaa'ankieliosavaltioista Trump on vahvoilla Ohiossa, jossa hän johtaa gallupeissa niukasti. Hän tarvitsisi kuitenkin voittosarakkeeseensa muitakin alueen osavaltioita.

Bidenin etuna on se, että hän on Keskilännen valkoisen työväestön keskuudessa suositumpi kuin demokraattien vuoden 2016 ehdokas Hillary Clinton.

Presidentti kirii Floridassa

Floridassa Bidenin etumatka on sulanut selkeimmin viime viikkoina. Vielä kesä-heinäkuun vaihteessa Trump oli Floridan gallupkeskiarvossa seitsemän prosenttiyksikköä hänen perässään, mutta tällä viikolla ero on kaventunut enää kahteen prosenttiyksikköön.

Syyksi on arveltu muun muassa sitä, että Floridassa merkittävä osa väestöstä on kuubalaisamerikkalaisia, jotka ovat keskimäärin konservatiivisempia kuin muu latinoväestö. Republikaanien retoriikka, jossa demokraatit on maalattu sosialisteiksi, on saattanut vedota kuubalaistaustaiseen väestöön, jolle Kuuban kommunistihallituksen vastustaminen on tärkeä osa identiteettiä.

Mutta kuten todettua, pelkkä Floridan voitto ei riitä Trumpille, jos hän häviää muissa keskeisissä vaa'ankieliosavaltioissa.

Bidenia auttaa sekin, että hän on noussut uhkaamaan Trumpia sellaisissa suurissa osavaltioissa, joita demokraatit eivät ole voittaneet pitkään aikaan, kuten Texasissa ja Georgiassa. Tosin jos Biden voittaa niissä, hän vie todennäköisesti myös perinteisemmät vaa'ankieliosavaltiot ja ottaa murskavoiton.

Trump tarvitsee ison käänteen

Yleisesti ottaen Biden voi iloita siitä, että gallupeissa ei ole tapahtunut mitään dramaattisia heilahduksia, vaan iso kuva on pysynyt melko muuttumattomana.

Floridassa ja muutamissa muissa osavaltioissa tapahtuneiden Trumpille myönteisten heilahdusten vastapainona Bidenin johto on tukevoitunut muutamissa osavaltioissa. Tällainen on esimerkiksi Arizona, jota demokraatit eivät ole voittaneet sitten vuoden 1996, mutta jossa Biden on nyt ennakkosuosikki.

Bidenin valtakunnallinen johto on kaventunut hitusen kesä-heinäkuun huippulukemista, mutta on edelleen vankka.

Näyttääkin siltä, että Trumpin nousu voittoon vaatisi jonkin yllättävän käänteen, joka painaisi Bidenia alas ja antaisi istuvalle presidentille nostetta. Sellaiset ovat toki Yhdysvaltain presidentinvaaleissa mahdollisia, "lokakuun yllätykset" ovat tunnettu käsite maan poliittisessa retoriikassa.

Jos Trumpin kampanjalla on esimerkiksi hallussaan jotakin Bidenia vahingoittavaa tietoa, niin sitä saatetaan pantata tarkoituksella lokakuulle ja laittaa se sitten julki vain paria viikkoa ennen vaaleja.

Trumpin voisi pelastaa myös se, jos koronavirusrokote saataisiin valmiiksi ennen vaalipäivää.

Kyselyt pettivät 2016 vain osittain

Neljän vuoden takaisten kokemusten perusteella osa amerikkalaisista ajattelee, ettei gallupeihin ole luottamista.

Viime vaaleissa Clinton oli käytännössä kaikkien gallupien perusteella ennakkosuosikki, mutta hävisi silti vaalit. Professori Blanck kuitenkin muistuttaa, että enimmäkseen gallupit pitivät paikkansa. Trumpilla oli kuitenkin valitsijajärjestelmän ansiosta pieni etu, jonka hän sai maksimoitua.

– Valtakunnallisella tasolla ne osuivat erittäin oikeaan, Hillary Clinton voitti kokonaisäärimäärässä. Mutta voisi sanoa että Trump oli onnekas, hän sai optimoitua tilanteen. Joissain vaa'ankieliosavaltioissa tilanne oli hyvin tasainen, ja hän voitti kaikki ne tasaiset osavaltiot, Blanck sanoo.

Osassa vaa'ankieliosavaltioista Clintonin ja Trumpin välinen ero oli mahtunut virhemarginaalien sisään, joten siinä mielessä Trumpin voitot niissä eivät olleet täydellisiä shokkeja.

– Joissain osavaltioissa jotkin kyselyt olivat ehkä vähän pielessä, mutta kansallisella tasolla ne olivat varsin täsmällisiä.

Viime vaalien jälkeen gallupien tekijät ovat reagoineet vuoden 2016 opetuksiin etenkin siten, että kyselyiden tuloksissa painotetaan enemmän vastaajien koulutustasoa.

Tämä johtuu siitä havainnosta, että korkeasti koulutetut ovat taipuvaisempia vastaamaan poliittisiin mielipidemittauksiin, minkä vuoksi korkeasti koulutetut ovat olleet yliedustettuina vastaajajoukoissa. Se puolestaan on saanut tulokset näyttämään tietyissä osavaltioissa liian hyvältä demokraattien kannalta, mikä piilotti jonkin verran Trumpin kannatusta neljä vuotta sitten.

---

Lähteinä myös New York Times ja CNN .

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut