Saksojen jälleenyhdistymisestä tulee viikon kuluttua kuluneeksi tasan 30 vuotta. Saksan demokraattisen tasavallan (DDR) ensimmäisissä vapaissa, mutta myös maan viimeisiksi jääneissä vaaleissa valittu parlamentti päätti elokuussa 1990, että DDR:n alue sulautuu osaksi Saksan liittotasavaltaa 3. lokakuuta.
Kyseessä ei siis tarkkaan ottaen ollut kahden valtion yhdistyminen vaan DDR:n katoaminen valtiona ja viiden uuden osavaltion liittyminen Länsi-Saksaan. Berliinin muurin murtumisesta oli kulunut alle vuosi, ja läntinen D-markka oli otettu käyttöön Itä-Saksan ainoana valuuttana vain kuusi viikkoa aiemmin.
Muutoksen kenties suurin mahdollistaja löytyi Saksojen rajojen ulkopuolelta, kun Neuvostoliiton johtaja Mihail Gorbatshov pyörsi aiemman kielteisen kantansa Saksojen yhdistymiseen.
Bertelsmann-säätiön aiemmin tässä kuussa julkaiseman kyselyn mukaan yhdeksän kymmenestä saksalaisesta niin idässä kuin lännessä pitää jälleenyhdistymistä oman maansa kannalta merkittävänä tai erittäin merkittävänä tapahtumana. Tätä mieltä ovat siis myös monet vuoden 1990 jälkeen yhdistyneessä Saksassa syntyneet ihmiset.
Vuoden 2015 maahanmuuttokriisi ja ajankohtainen koronapandemia jäävät merkittävyydessä yhä toiseksi, tosin vain niukasti.
Idässä korostuu rauhanomainen vallankumous, lännessä raha
Suurempia eroja sen sijaan alkaa paljastua, kun ihmisiltä kysytään yhdistymisen merkitystä omalle elämälle. Itäsaksalaisista selvästi suurempi osa kokee tapahtuman merkittävämmäksi kuin länsisaksalaisista. Entisen Länsi-Saksan alueella enemmistö vastaajista ei näe henkilön itä- tai länsitaustalla mitään merkitystä, idässä tätä mieltä on selvästi alle puolet.
Bertlesmann-säätiön Kai Unzickerin mukaan idässä ja lännessä eroavat yhä myös tulkinnat siitä, mitä 30 vuotta sitten oikein tapahtui. Idässä jälleenyhdistyminen oli päätepiste rauhaomaiselle vallankumoukselle ja mielenosoituksille, joiden ansioista muutos lopulta toteutui.
– Lännessä historia taas kertoo DDR:n luhistumisesta taloudellisiin ja poliittisiin puutteisiinsa, mistä jälleenyhdistyminen oli väistämätön seuraus, Unzicker sanoo.
Yli 55-vuotiasta itäsaksalaisista jopa 85 prosenttia on sitä mieltä, että he ansaitsisivat enemmän tunnustusta rauhanomaisen muutoksen aikaansaamisesta. Samaan aikaa lännessä varttuneempi väki kaipaisi enemmän tunnustusta tähtitieteellisen kalliin jälleenyhdistymisen rahoittamisesta.
Perheenäitien työssäkäynti tuontitavaraa idästä länteen
Itäsaksalaisista yli puolet tuntee tulleensa kohdelluksi toisen luokan kansalaisena jälleenyhdistymisen jälkeen. Vielä useamman mielestä jotkut asiat toimivat idässä paremmin kuin lännessä, ja ne olisi pitänyt ottaa käyttöön myös yhdistyneessä Saksassa.
Tutkijoiden mukaan yleinen tuntemus itäsaksalaisten joukossa on, ettei 30 vuotta sitten syntynyt mitään uutta yhteiskuntaa vaan heidät pakotettiin osaksi läntistä järjestelmää.
Eräs entiselle Itä-Saksalle tyypillinen piirre oli perheenäitien yleinen työssäkäynti, paljolti kattavan päivähoidon ansioista. Lännessä taas äidit olivat enimmäkseen kotona perheen miehen hankkiessa palkkatulot. 30 vuotta myöhemmin pienten lasten äitien työssäkäynnin erot ovat huomattavasti pienempiä Saksan itä- ja länsiosan välillä.
Työelämän tasa-arvo saattaa olla yksi harvoja asioista, jossa lännessä on omaksuttu jotain idästä. DIW-instituutin tutkimuksessa nimittäin havaittiin naisten työssäkäynnin lisääntyneen lännessä erityisesti niillä alueilla, joihin on muuttanut paljon väkeä entisen Itä-Saksan alueelta.
– Muutto on ilmiselvästi vaikuttanut länsisaksalaisten alueiden yhteiskunnallisiin ja kulttuurisiin normeihin, tutkija Felix Weinhardt arvioi.
Talous jäljessä läntisestä Saksasta mutta edellä Puolaa
Taloudellisesti idän "uusien osavaltioiden" bruttokansantuote ja kansalaisten elintaso ovat kolmessa vuosikymmenessä moninkertaistuneet. Yhdistymisen aikaan DDR:n alueen bruttokansantuote asukasta kohden oli noin 37 prosenttia Saksan liittotasavallan vastaavasta. Hallituksen tuoreen raportin mukaan luku on noussut 79 prosenttiin.
Kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen osalta on edistytty vieläkin enemmän, ne ovat idässä keskimäärin jo 88 prosenttia lännen vastaavasta tasosta. Myös aiemmin korkeampi työttömyysaste on painunut idässä lähes lännen tasolle.
– Jotkut asiat ovat vieneet suunniteltua enemmän aikaa, mutta monilla aloilla voimme sanoa jälleenyhdistymisen toteutuneen, totesi raporttia esitellyt Saksan hallituksen uusista osavaltioista vastaava virkamies Marco Wanderwitz.
Eroa idän ja lännen välillä kuitenkin yhä on. Liittohallituksen tuoreen raportin mukaan tämä johtuu muun muassa siitä, että itä on maatalousvaltaisempaa ja väestöntiheys on siellä alhaisempi. Lisäksi pääosa suurten ja keskisuurten yritysten pääkonttoreista on yhä lännen alueella.
Hallituksen tuoreessa raportissa kuitenkin korostetaan, että itäisen Saksan talous on samalla tasolla "kuin monilla alueilla Ranskassa ja esimerkiksi selvästi korkeampi kuin Puolassa".
Kenties taloutta enemmän Saksassa on oltu huolissaan äärioikeistolaisuudesta ja muukalaisvihamielisyydestä, joka on saanut entisen Itä-Saksan alueella selvästi enemmän kaikupohjaa kuin lännessä. Hallituksen kesällä teettämän kyselyn mukaan 91 prosenttia läntisen Saksan asukkaista pitää demokratiaa parhaana mahdollisena hallintomuotona. Entisen Itä-Saksan alueen asukkaista samaa mieltä oli 78 prosenttia vastaajista.
---
Lähteet: Saksan hallitus, Bertelsmann Stiftung, Deutsche Welle, DIW Berlin, AFP, Guardian