Poliisi suhtautuu vakavasti toimintaansa kohtaan esitettyyn arvosteluun, sanoo poliisijohtaja Sanna Heikinheimo Poliisihallituksesta Twitterissä.
Heikinheimon kommentti liittyy Helsingin poliisin eiliseen voimankäyttöön ilmastomielenosoittajia vastaan. Poliisi käytti kaasusumutetta Elokapina-liikkeen mielenosoituksen hajottamiseksi Helsingin Kaisaniemessä.
Helsingin poliisi sanoo käyvänsä läpi tapahtumat ja poliisin toiminnan tilanteessa. Asiaa tarkastellaan Helsingin poliisissa alkuviikosta.
Heikinheimon mukaan oikeudellinen arvio tapahtumista valmistuu myöhemmin.
Mielenosoittajat istuivat kadulla, poliisi käytti sumutetta
Poliisi kertoi eilen Twitterissä, että osa mielenosoittajista tukki tien Kaisaniemenkadulla eivätkä he totelleet poliisin lukuisia käskyjä poistua tieltä.
Mielenosoituksen järjesti vaikuttavampia ilmastotekoja vaativa Elokapina-liike. Sen mukaan mielenosoittajia oli parisataa. Elokapina-liike korosti, että mielenosoitus oli väkivallaton.
Liikkeen julkaisemalla videolla näkyy, miten poliisi käytti kaasusumutetta ajoradalla istuvia mielenosoittajia vastaan ja kantoi mielenosoittajia pois kadulta.
Elokapina sanoo pitävänsä poliisin käyttämiä voimakeinoja kohtuuttomina ja epätarkoituksenmukaisina.
Poliisi selvittää tapahtumien kulkua
Eilisissä tviiteissään Helsingin poliisi perusteli kaasusumutteen käyttöä merkittävällä liikennehaitalla ja tilanteen kestolla. Poliisi sanoi turvautuneensa lievimpään mahdolliseen voimankäyttöön väkijoukon hajottamiseksi.
Tänään poliisi sanoo tiedotteessa, että kyseessä oli poliisin johdettu kenttätilanne, jossa tehtiin ratkaisu passiivisen vastarinnan murtamiseksi ja väkijoukon hajottamiseksi.
Rikosylitarkastaja Jonna Turunen Helsingin poliisista kertoo STT:lle, että päätöksen kaasusumutteen käytöstä teki operaation johtaja tilannejohtajan esityksestä.
Helsingin poliisi käy alkuviikon aikana läpi, mitä tilanteessa tarkalleen tapahtui ja miten poliisi toimi tilanteessa.
– Selvitetään, miten tilanne on edennyt, miten siinä on toimittu ja mitkä päätökset on tehty. Arvioidaan sitä menettelytapaa, Turunen kertoo.
Mielenosoittajat aikovat tehdä rikosilmoituksia
Elokapina-liikkeen mediayhteyshenkilö Lauri Autere kertoo, että liikkeen jäsenet aikovat tehdä rikosilmoituksia poliisin kaasusumutteen käytöstä.
– Siihen liittyi myös tämä, että poliisi otti heiltä vettä pois, kun he olisivat halunneet huuhdella kasvojaan ja käsiään, Autere sanoo STT:lle.
Hänen mukaansa poliisi varoitti tien sulkeneita mielenosoittajia sumutteen käytöstä muutamaa minuuttia etukäteen. Poliisi myös varoitti, että sumute tulee satuttamaan.
Autere kertoo, että sumutteen kohteeksi joutuneilla on tänään aamulla ollut kasvoissa ja käsissä yhä kipua, mutta se on ollut vähenemään päin.
Elokapina-liike on Autereen mukaan pettynyt kaasusumutetta käyttäneiden poliisien toimintaan. Hän kuitenkin sanoo, että suurin osa poliiseista kohteli mielenosoittajia asianmukaisesti.
Periaatteena lievin tehokas voimakeino
Poliisin voimankäyttöä tutkineen oikeustieteen tohtorin Henri Rikanderin mielestä on vaikea nähdä, miksi poliisilla olisi tarvetta käyttää kaasusumutetta rauhanomaisia mielenosoittajia vastaan.
– Hyvin vaikeata se on nähdä, jos ihmiset ovat paikallaan eivätkä tee minkäänlaista toimintaa poliisia kohtaan, niin miksi olisi tarvetta, Rikander sanoo STT:lle.
Hän kuitenkin toteaa, että voimankäyttötilanteista on videoiden perusteella varsin hankalaa arvioida, mikä olisi poliisin lievin tehokas voimakeino.
Rikander sanoo, ettei voi ottaa kantaa siihen, miten poliisin olisi pitänyt toimia Elokapina-liikkeen mielenosoituksen suhteen, koska hänellä ei ole käytössä kaikkia tapauksessa huomioon otettavia seikkoja.
– Tämä tulee olemaan mielenkiintoinen ratkaisu, jota tutkijana itse odotan nimenomaan oikeasuhtaisuuden näkökulmasta.
Poliisin voimankäytössä periaatteena on, että käytetään lievintä tehokasta voimakeinoa. Rikanderin mukaan voimakeino ei saa olla ylimitoitettu mutta ei myöskään alimitoitettu.
– Voimakeinoa ei saa käyttää, jos on todennäköistä, että sillä ei päästä haluttuun lopputulokseen. Sitä ei saa käyttää vain käyttämisen ilosta, vaan sillä aina halutaan saavuttaa tavoiteltu lopputulos.
Rikanderin mukaan voimakeinoilla ei pakoteta ihmistä esimerkiksi kävelemään poliisiautoon.
– Eli patukoimalla ei pistetä toimenpiteisiin, vaan se henkilö sitten kannetaan.
– Kun mietitään tyypillisiä kadunvaltaustilanteita tai rakennukseen tai metsäkoneisiin kiinnittyjiä, niitä on perinteisesti kannettu sieltä pois.
"Luottamuksen voi menettää hetkessä"
Rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio Helsingin yliopistosta kommentoi eilen Twitterissä, että poliisin toiminta rauhanomaisen mielenosoituksen hajottamisessa herättää kysymyksiä.
– Ei näytä hyvältä. Voimakeinojen käytössä vaaditaan tarkkaa harkintaa ja tilanteen ottamista huomioon, Nuotio kirjoitti.
Hän myös huomautti, että poliisi tekee kovasti töitä voittaakseen ihmisten luottamuksen.
– Sen rakentaminen on hidasta, mutta sen voi menettää hetkessä. Ylilyönneillä on monenlaisia kustannuksia. Ei ole varaa riskeerata tuota luottamusta, Nuotio sanoi.
Ohisalo: "Voimankäytön oltava aina viimeinen keino"
Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) kertoi eilen illalla saaneensa poliisin voimankäytöstä alustavan selvityksen, jota käydään läpi.
– Voimankäytön on oltava aina viimeinen keino ja sille on oltava painavat perusteet, Ohisalo tviittasi.
Poliisi otti tilanteessa kiinni 51 ihmistä, jotka kaikki päästettiin vapaaksi eilisillan aikana. Heidän toimintaansa on arvioitu niskoitteluna poliisia kohtaan, poliisi kertoo tiedotteessa.
Mielenosoituksen tarkoituksena oli vaatia pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitukselta, että se julistaa Suomeen ilmastohätätilan ja alkaa noudattaa allekirjoittamaansa Pariisin ilmastosopimusta.
– Elokapina katsoo Marinin hallituksen epäonnistuneen syyskuun budjettiriihessä riittävän konkreettisissa ilmastotoimissa, liike sanoi tiedotteessa.
Elokapinan mukaan mielenosoitus ja tiesulku ovat osa "kansainvälistä kapina-aaltoa" ja syksyn aikana vastaavanlaista kansalaistottelemattomuutta nähdään ainakin 15 muussa maassa.