THL: Suomalaisten alkoholinkulutus väheni koronaepidemian ensimmäisen aallon aikana

Huhti-toukokuussa lähes kaikki alkoholi hankittiin Suomen sisäisestä vähittäismyynnistä eli Alkoista ja päivittäistavarakaupoista. -KOIVISTO ANTTI AIMO-KOIVISTO / LEHTIKUVA

Milja Rämö, Iiro-Matti Nieminen / STT

Suomalaisten alkoholinkulutus väheni viime keväänä koronaepidemian ensimmäisen aallon ja siihen liittyvien rajoitustoimien aikana, arvioi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).

THL:n arvion mukaan alkoholin kokonaiskulutus oli huhti-kesäkuussa noin 10 prosenttia pienempi kuin vastaavaan aikaan edellisvuonna. THL arvioi kulutusta eri hankintakanavista saatujen myyntitietojen ja -arvioiden perusteella.

– Kaiken kaikkiaan epidemia näyttää jyrkentäneen alkoholinkulutuksen viime vuosien kehitystä, arvioi THL:n tutkimusprofessori Pia Mäkelä tiedotteessa.

– Alkoholinkulutus on vähentynyt vuodesta 2007 lähtien, ja yksin vuonna 2019 neljä prosenttia. Epidemian ja rajoitustoimien vaikutukset ovat olleet samansuuntaiset.

Alkon ja vähittäiskauppojen myynti kasvoi

THL:n mukaan epidemia vaikutti voimakkaimmin hankintakanaviin. Ravintola-anniskelu tyrehtyi huhti-toukokuussa, kun ravintolat ja kahvilat suljettiin valtioneuvoston asetuksella, ja matkustajatuonti loppui ulkomaanmatkailun rajoitusten takia.

Huhti-toukokuussa lähes kaikki alkoholi hankittiin Suomen sisäisestä vähittäismyynnistä eli Alkoista ja päivittäistavarakaupoista. THL kuvailee tilannetta hyvin poikkeukselliseksi.

Alkon myymälöiden ja päivittäistavarakauppojen yhteenlaskettu alkoholimyynti kasvoi kevään ja alkukesän aikana 16 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna, THL arvioi.

Kun koronatilanne kesän aikana helpotti ja rajoituksia purettiin, alkoholinkulutus normalisoitui nopeasti. THL:n Mäkelä kertoo STT:lle, että heinäkuussa alkoholin kokonaiskulutus oli jo samanlaista kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.

– Minulla ei ole erityistä syytä arvella, että tällä (koronakriisillä) olisi vaikutusta suomalaisten alkoholinkulutuksen tasoon pidemmällä aikavälillä, Mäkelä sanoo STT:lle.

Jos matkustaminen vähenee, se saattaisi Mäkelän mukaan vähentää myös alkoholin matkustajatuontia ulkomailta.

– Mutta onko pidemmän aikavälin muutos matkustamisessa niin mittavaa, että se olennaisesti näkyisi kulutustilastoissa, niin siitä en tiedä.

Korona aiheuttanut kaksijakoisia muutoksia

THL:n kyselyyn vastanneista 12 prosenttia sanoi vähentäneensä ja kahdeksan prosenttia lisänneensä alkoholinkäyttöä epidemian aikana. Valtaosa vastaajista kertoi alkoholinkäytön pysyneen ennallaan.

Eniten kulutustaan muuttivat alle 35-vuotiaat ja ne, joiden taloudellinen tilanne heikentyi epidemian aikana. Kummassakin ryhmässä oli THL:n mukaan keskimääräistä enemmän sekä kulutustaan vähentäneitä että kulutustaan lisänneitä.

Mäkelän mukaan muutokset kertovat siitä, että koronakriisi on vaikuttanut eri tavoin eri ihmisiin. Hän kertoo, että suomalaisten alkoholinkäyttö muuttuu tavallisesti niin, että koko kulutusjakauma muuttuu joko suuremman tai pienemmän kulutuksen suuntaan.

Sen sijaan koronaepidemian vaikutukset ovat olleet enemmän yksilöllisiä, ja kulutus näyttää muuttuneen kaksijakoisesti. Esimerkiksi alle 35-vuotiaista vastaajista joka neljäs sanoi vähentäneensä alkoholinkulutustaan koronaepidemian tai sen aiheuttamien rajoitustoimien vuoksi. Toisaalta yhdeksän prosenttia alle 35-vuotiaista kertoi lisänneensä kulutusta.

Mäkelä arvelee, että alkoholinkäytön vähentyminen nuorilla aikuisilla johtuu sosiaalisten tilanteiden vähenemisestä, josta osa liittyy ravintoloiden sulkemiseen keväällä.

– Koronan takia yritettiin saada kaikkea sosiaalista kanssakäymistä vähenemään. Konsertteja ja muita erityisiä tilaisuuksia oli huomattavasti vähemmän ja pyrkimys oli, että ihmisiä ei kutsuttaisi myöskään kotibileisiin. Nuorilta tavallaan loppuivat tilanteet, joissa he tyypillisesti alkoholia käyttävät, Mäkelä sanoo.

Alkoholinkulutuksessa tapahtui keskimääräistä enemmän muutoksia myös niillä, joiden taloudellinen tilanne oli heikentynyt. Heistä 15 prosenttia kertoi vähentäneensä ja 11 prosenttia lisänneensä kulutusta.

Kodeissa tapahtuva juominen jää helposti piiloon

Päihde- ja mielenterveyspalveluita tarjoavan A-klinikan toimitusjohtaja Kaarlo Simojoki tulkitsee THL:n arvioita koronan vaikutuksista niin, että alkoholia satunnaisesti käyttäneiden on ollut kohtuullisen helppoa vähentää juomista. Samaan aikaan kulutus on Simojoen mukaan voinut lisääntyä niillä ihmisillä, joilla on ollut jo ennestään haasteita alkoholinkäytön kanssa.

Keväällä suomalaisten alkoholinkäyttö siirtyi entistä enemmän koteihin, kun ravintolat ja yökerhot määrättiin sulkemaan ovensa.

– Mieluummin näkisin, että alkoholinkäyttö olisi ravintoloissa, koska siellä on kuitenkin jonkinlaista sosiaalista kontrollia, Simojoki sanoo STT:lle.

– Aina kun se (alkoholinkäyttö) siirtyy kotiin, se muuttuu helpommin näkymättömäksi. Silloin ongelmatkin saavat kasvaa paljon enemmän piilossa. Se on se huoli tässä.

Alkoholin kokonaiskulutuksen väheneminen huhti-kesäkuun aikana on Simojoen mukaan positiivinen muutos.

– Jos joku on pitänyt kolmen kuukauden tipattoman, niin sillä on tosi isoja vaikutuksia. Ennen kaikkea se on hyvä asia siitä näkökulmasta, että kyllä muutoksia pystytään tekemään, jos on riittävästi syytä tai painetta siihen.

Samalla Simojoki huomauttaa, että jos 3,5 miljoonaa suomalaista käyttää alkoholia ja kahdeksan prosenttia heistä on lisännyt alkoholinkäyttöään, se tarkoittaa lähes 300 000:ta ihmistä.

– Ei puhuta mistään pienestä määrästä, Simojoki sanoo.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut