Armenia ja Azerbaidzhan syyttivät lauantaina toisiaan tulitauon rikkomisesta Vuoristo-Karabahin konfliktissa. Rauhanneuvotteluissa sovitun tulitauon piti alkaa lauantaina keskipäivällä, mutta tulitus alkoi uudelleen vain minuutteja aikarajan jälkeen.
Armenian puolustusministeriön mukaan azerbaidzhanilaisjoukot aloittivat hyökkäyksen Karakhanbeyliin. Azerbaidzhanin puolustusministeriön mukaan armenialaisjoukot ovat puolestaan tulittaneet tulitauon alkamisen jälkeen Terterin ja Agdamin alueita.
– Armenia rikkoo sovittua tulitaukoa räikeästi, Azerbaidzhanin puolustusministeriön edustaja sanoi.
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov kertoi lauantain vastaisena yönä, että osapuolet olivat Moskovassa käydyissä neuvotteluissa sopineet tulitauosta. Taukoa perusteltiin humanitaarisilla syillä. Sen aikana osapuolten oli määrä vaihtaa vankeja ja ruumiita. Kansainvälisen Punaisen Ristin oli tarkoitus toimia välittäjänä osapuolten välillä.
Pitkäaikaisen konfliktin tuoreimmat taistelut puhkesivat kaksi viikkoa sitten. Tuhannet siviilit ovat joutuneet pakenemaan taisteluja. Yli 450 ihmistä on kuollut taisteluissa, heistä yli 50 siviilejä. Armenia on ilmoittanut 400 sotilaan kuolleen taisteluissa. Azerbaidzhan ei ole kertonut omista tappioistaan.
Armenia valtasi sen, minkä Stalin siirsi
Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Toni Alarannan mukaan Armenian ja Azerbaidzhanin kiistaan ei ole näköpiirissä helppoa ratkaisua, sillä Vuoristo-Karabahin alue on molemmille maille tärkeä ja tunnetasolle menevä kysymys.
Neuvostoliiton johtaja Josif Stalin liitti armeniankielisten asuttaman alueen Azerbaidzhaniin. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen vuonna 1992 Armenia hyökkäsi Vuoristo-Karabahiin ja otti sen takaisin itselleen.
Kansainvälisen oikeuden mukaan Vuoristo-Karabah kuuluu edelleen Azerbaidzhanille. Myös Venäjä on tätä mieltä.
Viime aikoina tilannetta on mutkistanut se, että Azerbaidzhan on halunnut tukijansa Turkin mukaan neuvottelupöytään. Tähän asti neuvotteluja on käyty niin sanotun Minskin ryhmän eli Ranskan, Venäjän ja Yhdysvaltojen johdolla. Venäjä ei halua, että Turkki pääsee kasvattamaan vaikutusvaltaansa.
– Jos Turkki tulisi tähän mukaan, se tarkoittaisi kokonaan uudenlaista tilannetta. Tämä alue on perinteisesti ollut Venäjän takapihaa, Alaranta sanoi STT:lle.
Alaranta muistuttaa, että Vuoristo-Karabah on vain yksi useista Venäjän ja Turkin välisen kamppailun näyttämöistä. Maat ovat napit vastakkain myös Syyriassa ja Libyassa.
Alarannan mukaan Turkin sotilaallinen tuki on vahvistanut Azerbaidzhanin asevoimia ja rohkaissut sitä entistä aggressiivisempaan toimintaan.
- - - - -
Lähteenä myös AFP.