Ruotsin sisäministeri sallisi sukellukset Estonialle, jos onnettomuustutkinta toteaa ne tarpeellisiksi

SVT:llä asiaa kommentoineen sisäministeri Mikael Dambergin mukaan Ruotsi voisi tällöin osaltaan poistaa Estonialle julistetun hautarauhan. AFP / LEHTIKUVA

Mika-Matti Taskinen, Tuomas Savonen / STT

Ruotsin sisäministeri Mikael Damberg on esittänyt, että uudet sukellukset uponneelle Estonia-alukselle olisi sallittava, jos onnettomuustutkijat vakuuttuvat niiden tarpeellisuudesta. Ruotsin yleisradioyhtiö SVT:llä asiaa kommentoineen Dambergin mukaan Ruotsi voisi tällöin osaltaan poistaa Estonialle julistetun hautarauhan.

Autolautta Estonia upposi 26 vuotta sitten. 852 ihmistä kuoli ja 137 pelastui. Syyskuun lopulla julkisuuteen tuli kuvamateriaalia, jossa aluksen kyljessä näkyy aiemmin raportoimaton repeämä.

– Meidän täytyy selvittää, miten reikä syntyi ja saada selvyys, miten se vaikutti onnettomuuteen, Damberg sanoi.

Tiistaina tuli julkisuuteen tieto, että Viro on pyytänyt Ruotsia suostumaan uusiin sukelluksiin Estonian hylylle. Viron ulkoministeri Urmas Reinsalun kirjeessä todetaan, että Viro haluaa tutkittavaksi, missä asennossa Estonia pohjassa nykyään makaa, millaisia reikiä rungossa on ja milloin ne ovat syntyneet.

Damberg ei vielä Viron ulkoministerille vastatessaan maininnut sukelluksia, vaan korosti hautarauhan säilyttämisen merkitystä.

Onnettomuustutkijat Suomesta, Virosta ja Ruotsista selvittävät, pitäisikö Estonian tutkintakomission loppuraportin löydöksiä arvioida uudelleen.

Sisäministeri Dambergin uudesta ulostulosta uutisoi Suomessa aiemmin Helsingin Sanomat .

"Loppu kohkaamiselle"

Estonia-onnettomuuden kansainvälisessä tutkintakomissiossa aikoinaan istunut Tuomo Karppinen pitää Dambergin linjausta hyvänä.

– Onnettomuustutkijoiden pitää nyt rauhassa tutkia uutta kuvamateriaalia ja pohtia, mikä repeämän on voinut aiheuttaa. Sen perusteella, mihin tulokseen onnettomuustutkijat tulevat, voidaan sitten päättää, tarvitaanko uusia sukelluksia, Karppinen sanoi STT:lle.

Karppinen korostaa, että uuden selvityksen pitää olla vakuuttava.

– Olisi toivottavaa, että tämä tällainen 25 vuotta jatkunut kohkaaminen loppuisi. Tämä alkaa jo väsyttää, Karppinen sanoi.

Karppinen ja Estonia-onnettomuuden tutkintakomission toinen entinen suomalaisjäsen Heimo Iivonen arvioivat syyskuussa julkaisemassaan kannanotossa, että Estonian kyljessä oleva reikä on syntynyt aluksen upotessa kylki edellä meren pohjaan.

Karppisen ja Iivosen mukaan on selvää, että painavan matkustajalaivan kaatuessa ja iskeytyessä meren pohjaan, laivaan syntyy vaurioita.

Selitys metallisille äänille

Ruotsalaisessa Expressen -lehdessä ilmestyi tiistaina Estoniasta pelastuneen Yasmina Olbyn haastattelu, jossa hän kritisoi onnettomuustutkijoiden suhtautumista Estonian kyljestä löydettyyn reikään. Olby sanoo kuulleensa ennen uppoamista kovaa metallista ääntä, joka hänen mukaansa voisi viitata reiän syntymiseen. Olbyn mukaan tutkijat eivät ole riittävästi huomioineet hänen havaintojaan tutkimuksissaan.

Karppinen kertoo lukeneensa Olbyn – eli entisen Yasmina Weidingerin – kuulustelukertomukset heti onnettomuuden jälkeen. Hänen mukaansa Olbyn oma selviäminen onnettomuudesta puhuu sitä vastaan, että nyt laivan kyljestä löydetty aukko olisi aiheuttanut Estonian uppoamisen.

Olby matkusti laivassa autokannen alapuolella olevissa hyteissä, ja nyt havaittu repeämä ulottuu Karppisen mukaan autokannen alapuolelle.

– Hän matkusti hytissä 1027, ja nyt havaittu repeämä on suunnilleen hytin 1028 kohdalla. Jos siinä kohdassa olisi tuolloin ollut reikä, hän ei olisi nyt kertomassa meille havainnoistaan, Karppinen sanoi.

Karppisen mukaan Estonian autokannen alla olleissa hyteissä matkustaneista yli 20 pelastui onnettomuudesta. Kuusi näistä matkustajista matkusti nyt havaitun repeämän lähistöllä olleissa hyteissä.

– Kukaan heistä ei kertonut nähneensä, että laivaan olisi tullut massiivisesti vettä sisään. He lähtivät hyteistä, koska huomasivat laivan alkavan kallistua, Karppinen sanoi.

Hän muistuttaa, että nyt havaitusta aukosta olisi tullut useita kuutioita vettä sisään sekunnissa, mikä ei olisi voinut jäädä autokannen alla olevien hyttien matkustajilta huomaamatta.

– Tämä reikä ei ole sen onnettomuuden alkusyy, Karppinen tiivisti.

Olbyn kuulemat metalliset äänet sopivat Karppisen mukaan hyvin yhteen laivan keulavisiirin liikkumisen aiheuttamien äänien kanssa.

– Keulavisiirihän liikkui ja hakkasi, rikkoi ja repi terästä. Sitähän kesti noin vartin ajan. Siinä syntyi metallisia ääniä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut