Raaseporin tuhoisasta tasoristeysturmasta syytetyn varusmiehen puolustus: Tapaturmasta ei kuulu rangaista

Käräjäoikeus katsoi, että tapahtumissa oli kyse ennemminkin tapaturmasta kuin huolimattomuudesta. MARKKU ULANDER / LEHTIKUVA

Maria Rosvall / STT

Helsingin hovioikeudessa on alkanut Raaseporissa kolme vuotta sitten sattuneen tasoristeysturman käsittely.

Turma tapahtui Skogbyn vartioimattomassa tasoristeyksessä lokakuussa 2017. Onnettomuudessa Puolustusvoimien kuorma-auto ja VR:n taajamajuna törmäsivät. Kolme varusmiestä kuoli ja viisi loukkaantui. Yksi loukkaantuneista oli kuorma-autoa ajanut varusmies.

Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus hylkäsi kuljettajan syytteet kolmesta kuolemantuottamuksesta, liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja palvelusrikoksesta. Syyttäjä valitti Helsingin hovioikeuteen.

Asiassa on riidatonta, että turmaristeys oli todettu vaaralliseksi ja ajo-olosuhteet olivat tapahtuma-aikaan haasteelliset. Onnettomuus sattui aamuhämärässä, ja satoi räntää.

Aluesyyttäjä Marianna Semin mukaan kuljettajan olisi pitänyt ymmärtää, että kuorma-auton ohjaamosta ei pysty näkemään oikealta mahdollisesti lähestyvää junaa. Siksi kuljettajan olisi pitänyt pyytää jotain toista ohjaamossa olevaa katsomaan, ettei juna ole tulossa, tai menemään ulos ohjaamaan ylitystä, syyttäjä sanoo.

Puolustus: Mahdottomuuksia ei voida vaatia

Kuljettajan puolustus vaatii, että käräjäoikeuden tuomio jätetään voimaan. Käräjäoikeus katsoi, että tapahtumissa oli kyse ennemminkin tapaturmasta kuin huolimattomuudesta.

Käräjäoikeuskin katsoi, että onnettomuus olisi voitu välttää, jos joku olisi seisonut risteyksen vieressä ja antanut merkin kuljettajalle. Sen mukaan olisi kuitenkin ollut kohtuutonta odottaa, että kuljettaja olisi tajunnut, miten vaarallinen tasoristeys on ja että hän olisi siksi pyytänyt toista ihmistä tähystämään.

Käräjäoikeus kiinnitti huomiota siihen, että Puolustusvoimissa tasoristeystä ei pidetty sillä tavalla varallisena, että siitä olisi varoitettu. Varusmieskuljettajia ei myöskään ollut ohjeistettu siitä, että jonkun pitää seisoa auton ulkopuolella varmistamassa, ettei junaa tule. Tasoristeystä käytettiin säännöllisesti.

Puolustuksen mukaan kyse ei ollut tuottamuksellisesta teosta, vaan tapaturmasta, josta ei kuulu rangaista.

– Kysymys on ollut tapaturmasta, aivan äärimmäisen ikävästä tapahtumasta. Surullisinta tämä on ollut menehtyneiden varusmiesten omaisille, mutta myös päämiehelleni tämä on ollut hyvin raskas asia. Rikosoikeudellisessa mielessä asiaan ei ole syyllistä, asianajaja Mikko Puhakka sanoi oikeussalissa.

Puhakan mukaan kolmen vaatimuksen tulee täyttyä, jotta teko voidaan katsoa tuottamukselliseksi.

– Tekijän on pitänyt rikkoa objektiivista, kaikkia koskevaa huolellisuusstandardia. Lisäksi hänellä on pitänyt olla tosiasiallinen kyky ja mahdollisuus toimia toisin. Kolmanneksi häneltä on voitu edellyttää toisin toimimista olosuhteet ja kaikki seikat huomioiden, Puhakka listasi oikeudessa.

Hänen mukaansa tekohetken olosuhteissa kuljettajalta ei voitu edellyttää suurempaa huolellisuutta tai toisin toimimista.

– Oikeusjärjestys ei voi edellyttää keneltäkään mahdottomuuksia -- Korostan, että on riidatonta, että Puolustusvoimien ajoneuvot säännöllisesti ylittivät radan niin, että ajoneuvoissa ei ollut ketään muuta kuin kuski, ei ollut ketään oikealla istuvaa tähystämässä junaa. Tämä on sitä mahdottomien vaatimusten asettamista, jota lainkohta kehottaa välttämään, Puhakka sanoi.

Alun perin turmasta ei nostettu syytteitä

Syyttäjän mukaan yleisen edun kannalta on tärkeää, että hovioikeus ottaa kantaa siihen, mitä tarkoittaa tieliikennelain tienkäyttäjältä edellyttämä erityinen varovaisuus tasoristeyksessä. Tieliikennelaissa sanotaan, että rautatien tai raitiotien tasoristeystä lähestyvän tienkäyttäjän on noudatettava erityistä varovaisuutta ja mahdollisista suojalaitteista huolimatta tarkkailtava, onko juna tai muu rautatiekiskoilla kulkeva laite taikka raitiovaunu tulossa.

Lisäksi syyttäjä haluaa hovioikeuden arvioivan sitä, eroavatko varusmiesten velvoitteet tienkäyttäjinä muiden tienkäyttäjien velvoitteista. Syyttäjän mukaan Puolustusvoimien liikenneturvallisuusmääräyksissä korostetaan erityistä varovaisuutta. Lisäksi syytetty oli saanut kuljettajantehtäviin koulusta, syyttäjä Semi sanoi.

Surmansa saaneet varusmiehet istuivat törmäyshetkellä auton lavalla turvakehikossa olevissa istuimissa. He eivät käyttäneet turvavöitä.

– (Varusmiehet) joutuivat palvelusvelvollisuutensa takia istumaan (kuorma-auton) lavalla olosuhteissa, joissa he olivat tosiasiassa täysin suojattomia vähänkin vakavamman onnettomuuden sattuessa, syyttäjä sanoi valituksessaan hovioikeudelle.

Käräjäoikeudessa syyttäjä vaati miehelle alkuun tuntuvaa sakkorangaistusta tai ehdollista vankeutta, mutta ilmoitti kesken oikeudenkäynnin luopuvansa rangaistusvaatimuksesta. Tuolloin syyttäjä perusteli päätöstään sillä, että syytetty loukkaantui itsekin kolarissa ja joutui julkiseen ryöpytykseen.

Valituksessaan hovioikeudelle syyttäjä ei ota kantaa rangaistusvaatimukseen, vaan jättää sen hovioikeuden arvioitavaksi. Samaten syyttäjä jättää oikeuden ratkaistavaksi sen, onko asiassa lieventäviä asianhaaroja tai perusteita syytetyn tuomitsematta jättämiseen.

Alun perin kihlakunnansyyttäjä päätti toissa vuoden syyskuussa, ettei onnettomuudesta nosteta mitään syytteitä. Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe kuitenkin pyörsi päätöksen puolta vuotta myöhemmin, koska hänen mukaansa kuljettajan olisi pitänyt toimia varovaisemmin.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut