Raaseporin tasoristeysturma hovikäsittelyssä – "kuljettajaa olisi odottanut kouluttajan latvaräjähdys"

Syytetty, kuorma-autoa tasoristeysturmassa ajanut varusmies (oik.) Raaseporin tasoristeysonnettomuuden käsittelyssä hovioikeudessa 19. lokakuuta. -KOIVISTO ANTTI AIMO-KOIVISTO / LEHTIKUVA

Maria Rosvall / STT

Raaseporin tasoristeysturmassa kuorma-autoa ajanut varusmies olisi saanut "erittäin negatiivista palautetta" ylemmiltään, jos olisi laittanut toisen varusmiehen ulos autosta ohjaamaan risteyksen ylitystä, Merivoimien komentajakapteeni sanoi keskiviikkona Helsingin hovioikeudessa.

– Jos saan käyttää inttislangia, niin siinä olisi tullut pienehkö latvaräjähdys kouluttajan suunnasta. Kuljettaja olisi saanut henkilökohtaista ja välitöntä palautetta. Ei ole mahdollista, että kuljettaja omatoimisesti jättäisi autosta ulos liikenteenohjaajan, sanoi Merivoimissa työ- ja palvelusturvallisuuspäällikkönä työskentelevä komentajakapteeni Eki Lamminmäki.

Varusmieskuljettajaa syytetään hovioikeudessa kolmesta kuolemantuottamuksesta, liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja palvelusrikoksesta. Kolme Uudenmaan prikaatin varusmiestä kuoli, kun miehen ajama Puolustusvoimien kuorma-auto ja VR:n taajamajuna törmäsivät Skogbyn vartioimattomassa tasoristeyksessä lokakuussa 2017. Uudenmaan prikaati kuuluu Merivoimiin.

Käräjäoikeus hylkäsi kaikki syytteet, mutta syyttäjä valitti hovioikeuteen. Syyttäjän mukaan miehen olisi pitänyt ymmärtää, että kuorma-auton ohjaamosta ei pysty näkemään oikealta mahdollisesti lähestyvää junaa. Siksi kuljettajan olisi pitänyt pyytää jotakuta toista ohjaamossa olevaa katsomaan, ettei juna ole tulossa, tai menemään ulos ohjaamaan ylitystä, syyttäjä sanoo.

Syyttäjä: Vastuu on viime kädessä aina kuljettajalla

Hovioikeudessa kuultiin aiemmin toista upseeria joka kertoi, ettei varusmieskuljettajaa ollut ohjeistettu lähettämään tähystäjää varmistamaan ylityksen turvallisuutta.

Uudenmaan prikaatissa ajo-oikeuksiin liittyvästä kurssituksesta vastaava kapteeniluutnantti Peter Fredriksson sanoi myös, että päätös mahdollisen liikenteenohjaajan käytöstä olisi pitänyt tehdä jo silloin, kun moottorimarssia suunniteltiin. Skogbyn tasoristeystä ei kuitenkaan Puolustusvoimissa pidetty erityisen vaarallisena.

Samaa sanoi Lamminmäki ja korosti, että marssirivistössä ajamista koskevat tarkat säännöt.

– Liikenteenohjaajan asettaminen on organisaation vastuulla. Voisin nähdä, että jos risteys olisi katsottu vaaralliseksi, joku kouluttajista olisi mennyt liikenteenohjaajaksi. Varusmiehelle liikenteen turvallisuuteen liittyvä ohjaaminen ei kuulu, Lamminmäki sanoi.

Syyttäjä Marianne Semi kysyi, että saisiko kuljettaja negatiivista palautetta silloinkin, jos tämä sanoisi ettei näe, tuleeko junaa eikä haluaisi vaarantaa kyydissään olevia ihmisiä lähtemällä ylitykseen.

– Jos kuljettaja kieltäytyisi ajamasta yli, kouluttaja järjestäisi ohjauksen paikalle -- kouluttaja tekee siihen liittyvät ratkaisut, edelleenkään ei ole varusmiehen tehtävä hoitaa paikalle liikenteenohjausta, vaan organisaatio vastaa siitä, Lamminmäki sanoi.

Varusmieskuljettajan lisäksi ketään muuta ei ole ollut syytteessä turmaan liittyen. Esitutkinnassa myös miehen esimiesten toimintaa selvitettiin, mutta heidän ei todettu rikkoneen sellaisia sääntöjä, jotka olisivat tuoneet heille rikosvastuun asiassa.

Syyttäjän mukaan kuljettajan toiminnan arviointiin ei vaikuta se, mikä tämän asema sotilashierarkiassa oli.

– Viimesijainen vastuu on aina kuljettajalla. Mikään ei voi viedä häneltä sitä vastuuta pois -- tasoristeykseen ei voi ajaa sokkona, vaan jokaisen on aina se tarkistettava, Semi sanoi.

Puolustus: Onnettomuus oli vain ajan kysymys

Keskiviikko oli hovikäsittelyn toinen ja viimeinen päivä. Loppulausunnoissaan oikeudelle puolustus toisti kantansa, että kyseessä ei ollut tuottamuksellinen teko, vaan tapaturma, josta ei kuulu rangaista.

Asiassa on riidatonta, että turmaristeys oli todettu vaaralliseksi. Onnettomuustutkintakeskus (Otkes) totesi raportissaan, että tasoristeys oli jopa erityisen vaarallinen radan ja tien kulman sekä varoituslaitteiden puuttumisen vuoksi. Myös ajo-olosuhteet olivat tapahtuma-aikaan haasteelliset. Onnettomuus sattui aamuhämärässä ja satoi räntää.

Kuljettajan puolustusasianajaja Mikko Puhakka korosti, että kuljettajan toimintaa pitää arvioida teonaikaisen tiedon perusteella. Turman jälkeisissä tutkimuksissa selvisi muun muassa, ettei kuorma-auton kuljettajan paikalta ollut mahdollista nähdä junaa, mutta tätä varusmies ei voinut tietää, Puhakka sanoi.

– On riidatonta, että ennen onnettomuutta risteyksestä ajoivat samanlaiset kuorma-autot ilman että hytissä oli ketään kuljettajan lisäksi. Puolustusvoimat ei varmasti olisi sallinut tällaista käytäntöä, jos onnettomuuden jälkeen tehdyt havainnot risteyksen vaarallisuudesta olisivat olleet tiedossa.

Puhakan mukaan tekohetken olosuhteissa kuljettajalta ei voitu edellyttää suurempaa huolellisuutta tai toisin toimimista.

– Miten ihmeessä 20-vuotiaan varusmieskuljettajan olisi pitänyt yhtäkkiä pystyä tien ja rautatien risteämiskulman perusteella tekemään tällainen havainto risteyksen vaarallisuudesta, jota kukaan muukaan, mukaan lukien risteystä säännöllisesti käyttänyt Puolustusvoimat tai Tieliikennevirasto eivät useiden vuosikymmenten aikana havainneet, Puhakka kysyi.

Puhakan mukaan oli vain ajan kysymys, milloin tasoristeyksessä tapahtuu onnettomuus.

– Olosuhteet (risteyksessä) olivat sellaiset, että jälkikäteisarvioinnin perusteella se oli ollut tuuripeliä jo ties kuinka kauan. Jos onnettomuus ei olisi tapahtunut nyt, se olisi ajan myötä tapahtunut sattumanvaraisesti jollekin toiselle ajoneuvolle.

Käräjäoikeudessa syyttäjä ei vaatinut miehelle rangaistusta

Syyttäjän mukaan yleisen edun kannalta on tärkeää, että hovioikeus ottaa jutussa kantaa siihen, mitä tarkoittaa tieliikennelain tienkäyttäjältä edellyttämä erityinen varovaisuus tasoristeyksessä. Tieliikennelaissa sanotaan, että rautatien tai raitiotien tasoristeystä lähestyvän tienkäyttäjän on noudatettava erityistä varovaisuutta ja mahdollisista suojalaitteista huolimatta tarkkailtava, onko juna tai muu rautatiekiskoilla kulkeva laite taikka raitiovaunu tulossa.

Lisäksi syyttäjä haluaa hovioikeuden arvioivan sitä, eroavatko varusmiesten velvoitteet tienkäyttäjinä muiden tienkäyttäjien velvoitteista. Syyttäjän mukaan myös Puolustusvoimien liikenneturvallisuusmääräyksissä korostetaan erityistä varovaisuutta.

Syyttäjä ei loppulausunnossaan ottanut kantaa rangaistusvaatimukseen, vaan jätti sen hovioikeuden arvioitavaksi. Samaten syyttäjä jätti oikeuden ratkaistavaksi sen, onko asiassa lieventäviä asianhaaroja tai perusteita syytetyn tuomitsematta jättämiseen.

Käräjäoikeudessa syyttäjä vaati miehelle alkuun tuntuvaa sakkorangaistusta tai ehdollista vankeutta, mutta ilmoitti käräjäkäsittelyn lopussa luopuvansa rangaistusvaatimuksesta. Syyttäjä perusteli päätöstään sillä, että syytetty loukkaantui itsekin kolarissa ja joutui julkiseen ryöpytykseen.

Hovioikeus antaa ratkaisunsa asiassa viimeistään 10. joulukuuta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut